Suomen väestökehityksessä rikottiin viime vuonna useita ennätyksiä. Maahan muutti historiallisen paljon ihmisiä, ja samaan aikaan syntyvyys vajosi uuteen aallonpohjaan.
Jos viime vuotta pitäisi väestönkehityksen näkökulmasta jotenkin kuvailla, voisi sen sanoa olleen aikamoinen ennätysten vuosi, aluetutkija Timo Aro sanoo STT:lle.
Kehitys oli kahtalaista. Toisaalta Suomeen muutti viime vuonna ulkomailta ennätysmäärä ihmisiä. Ulkomailta Suomeen muuttaneita oli yhteensä lähes 72 000, yli 21 900 enemmän kuin edellisvuonna, Tilastokeskus kertoo. Maahanmuuttojen määrä oli mittaushistorian korkein toista vuotta peräkkäin.
Mittarin miinuspuolella taas kirjattiin uudet ennätysalhaiset lukemat luonnollisessa väestönlisäyksessä ja syntyvyydessä, kun syntyvyys laski jälleen ennätysalhaiseksi ja kuolleisuus pysytteli yhä korkealla.
Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26, kun se oli toissa vuonna 1,32. Luku on mittaushistorian alhaisin toista vuotta peräkkäin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi viime vuonna yli 1 600 lasta vähemmän kuin toissa vuonna. Lisäksi kuolleiden määrä pysyi viime vuonna korkealla tasolla.
– Ne kaksi asiaa pomppasivat (tilastoista) aika vahvasti esille, Aro sanoo STT:lle.
Lue myös: Suomen vetovoimaisin kaupunki on selvillä
Paluu kaupungistumisen uralle
Kolmantena asiana Aro nostaa esiin voimakkaan paluun kaupungistumisen ja keskittymisen uralle. Aro puhuu varovaisesti jopa suurkaupungistumisesta.
– Kaupungeista Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Kuopio saivat enemmän väestönlisäystä kuin kertaakaan vuoden 1972 jälkeen, Aro sanoo.
Sitä pidemmälle tilastoissa ei nykyisellä alueluokituksella pääse.
Kaupungistuminen tarkoittaa väestökehityksen näkökulmasta paluuta takaisin normaaliin koronakriisin ensivuosien jälkeen. Aron mukaan koronakriisin alkua eli vuotta 2020 edeltävät vuodet olivat erittäin voimakasta kaupungistumisen ja keskittymisen aikaa.
– Kun koronakriisi iski, tapahtui selkeästi kaupungistumisen rytmihäiriö, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja monissa muissa suurissa kaupungeissa näytti siltä, että kaupungistumisen vauhti olisi hidastumassa.
Toisin kuitenkin kävi, ja kahtena viime vuonna voimakkaalle kaupungistumisen ja keskittymisen uralle on Suomessa Aron mukaan palattu – ja jopa ylitetty aiemmat väestönlisäyksen ja muuttovoiton ennätykset.
Nyt syyt kaupungistumisen taustalla ovat kuitenkin erilaiset kuin ennen koronakriisiä. Silloin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvu perustui pitkälti maahanmuuttoon ja kuntien väliseen nettomuuttoon maan sisällä.
– Tällä hetkellä voimakkain ajuri liittyy lisääntyneeseen työ- ja koulutusperustaiseen maahanmuuttoon ja ukrainalaisten kotipaikkavalintoihin, Aro sanoo.
Tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneet ukrainalaiset ovat helmikuusta lähtien voineet hakea kotikuntaa.
Lue myös: Suomeen muutti ennätysmäärä ihmisiä viime vuonna – syntyvyys laahaa edelleen
Kolme maakuntaa porskuttaa
Maakuntien väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Määrällisesti väkiluku kasvoi viime vuonna ylivoimaisesti eniten Uudellamaalla, yli 27 100 hengellä. Toiseksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, lähes 6 700:lla.
Aro sanoo kuitenkin suhtautuvansa varauksella koko maakunnan kattaviin väestötilastoihin, koska maakuntien sisällä on hyvin eri suuntiin menevää kehitystä.
– Jos katsotaan vaikka Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea, niin käytännössä niiden kasvu perustuu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen kasvuun. Sitä kautta koko maakunnan luvut näyttävät paljon paremmalta kuin mitä alueellinen todellisuus on maakunnan eri osien välillä.
Maakuntien sisäisellä eriytymisellä voi Aron mukaan olla vaikutuksia esimerkiksi erilaisten hallinnollisten reformien, kuten hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanemisessa, jos väestö- ja ikärakenne poikkeavat saman toiminnallisen alueen sisällä paljon toisistaan.
Lue myös: Kiinnostaako uusi koti maaseudulta? Näin toimii "autiotalojen tinder"
Lapissa myönteistä kehitystä
Maakunnista kovimmat väestötappiot viime vuonna kokivat Kymenlaakso ja Satakunta. Aron mukaan monessa maakunnassa on tilanne, jossa väestöä kuolee niin paljon, etteivät maahanmuutto ja maan sisäinen muuttoliike riitä enää korvaamaan väestönvähennystä. Satakunta ja Kymenlaakso ovat hyviä esimerkkejä tällaisista maakunnista, Aro sanoo.
Myönteisiäkin poikkeuksia on, Aro kuitenkin sanoo. Yksi sellainen on Lappi.
– Siellä on erittäin positiivista kehitystä kasvualueiden ulkopuolella. Kehitys on (alueellisesti) tasaisempaa ja väestökehitys sekä muuttoliike ovat viime vuosien aikana menneet parempaan ja parempaan suuntaan, Aro sanoo.
Kaikkiaan Suomen väkiluku kasvoi viime vuoden aikana lähes 40 600 hengellä ja oli joulukuun lopussa reilut 5,6 miljoonaa.