Vuoden 2011 maailmanmestaripuolustaja Topi Jaakola, 35, perusti oman säätiön menehtyneelle toimittajalle Perttu Häkkiselle. Jaakola on tehnyt muutenkin asioita eri tavalla kuin monet muut jääkiekkoilijat. Mikä tämä Pelicansiin siirtynyt puolustaja on miehiään?
Kesän yllättävin jääkiekkoa liippaava uutinen tuli julki kesäkuussa, kun jääkiekkoilija Topi Jaakola perusti menehtyneelle toimittajalle Perttu Häkkiselle oman säätiön. Jaakola lahjoitti säätiön peruspääomaksi 50 000 euroa.
Jääkiekkoilijat ovat perustaneet säätiöitä aiemminkin ja lahjoittaneet niihin rahaa, mutta tässä tapauksessa oli jotain poikkeuksellista.
Jaakola ei tuntenut henkilökohtaisesti Häkkistä, joka kuoli traagisesti vuonna 2018 elokuussa pyöräilyonnettomuudessa.
Oululaislähtöinen kiekkoilija totesi tiedotteessaan, että hän piti Häkkisen tavasta suhtautua kaikkiin ihmisiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti.
– Häkkinen jätti jälkeensä hengenperinnön, jota täytyy tukea myös tulevaisuudessa, Jaakola sanoi.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Perttu Häkkinen kuoli tapaturmaisesti elokuussa 2018. Toimittajan ajatukset tekivät vaikutuksen Topi Jaakolaan.
Tiedotteen julkaisemisen jälkeen Jaakola ei enää suostunut kommentoimaan asiaa. Eikä Jaakola halunnut ylipäätään tehdä mitään haastattelua SM-liigan omatoimisen jakson aikana.
Kuka on tämä mystinen mies, joka perustaa säätiön, keräilee vinyylilevyjä, pitää pelaajien puolia pelaajayhdistyksen hallituksessa ja toimii itse itsensä pelaaja-agenttina?
"Se tuntuu omimmalta"
Jaakolan haastatteleminen sujuu mainiosti siihen asti, kunnes aletaan puhua siitä Jaakolasta, joka on poistunut jäähallilta siviilivehkeet päällä.
Vastausten miettimisaika pitenee, kunnes ne loppuvat kokonaan.
– Olen vetänyt sellaisen linjan, että annan vain haastatteluja, jotka liittyvät jääkiekkoon. Pidän siviilielämän itselläni. Se tuntuu omimmalta ratkaisulta.
Pelicansin puolustaja ei suostu edes puhumaan vinyylilevykokoelmastaan, josta hän mainitsi vuonna 2016 Kalevan haastattelussa. Jutun mukaan hän keräilee 1960- ja 70-lukujen vinyylilevyjä ja haaveilee oman levypaikan perustamisesta.
Silloin kovin levy oli Perusjätkien tuorein sinkku. Nykyistä suosikkia ei tohdi kysyä, koska hän ei vastaisi kuitenkaan.
"En muista lapsuudesta mitään"
Mitä Jaakolasta sitten tiedetään?
Hän varttui Oulun Herukassa ja kiinnostui omien sanojensa mukaan leikkimielessä liikunnasta. Vaikka mukana oli monen eri lajin mailoja ja palloja, joukkueessa hän pelasi vain jääkiekkoa. Hänen kasvattajaseuransa oli Patelan Puumat.
– En osaa sanoa lapsuudesta sen kummempaa, Jaakola kuittaa.
Ajatus jääkiekkoilusta ammattina alkoi kyteä lukion jälkeen. Hänestä kehittyi yksi Kärppien menestysjoukkueen kulmakivistä. Jaakola juhli Kärppien riveissä peräti neljää SM-kultaa.
Yksi uran kohokohdista tuli keväällä 2011, kun Jaakola luuti osana Suomen maailmanmestaruuden voittanutta joukkuetta Slovakian MM-kisoissa.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Topi Jaakola MM-juhlissa Bratislavassa keväällä 2011.
Jaakolasta kehittyi monipuolinen peruspuolustaja, joka sai valmentajilta kiitosta luotettavuudestaan. Hän on kunnostautunut vuosien varrella varsinkin puolustuspelissä ja alivoimapelissä, vaikka välähdyksiä hyökkäystaidoistakin on nähty. Jaakola teki kaudella 2015-16 Jokerien KHL-joukkueessa komeat tehot 10+15=25.
Syksyllä 2008 alkoi ulkomaankierros, jonka aikana hän ehti pelata SHL:ssä Södertäljessä, Luulajassa ja HV71:ssä sekä KHL:ssä Amur Habarovskissa ja Lev Prahassa.
– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut nähdä paljon erilaisia toimintatapoja ja tavata hienoja tyyppejä. Siitä voi ammentaa paljon.
Jaakola sanoo, että varsinkin Prahan kausi 2013-14 on jäänyt myönteisenä kokemuksena mieleen.
– Pelasimme hyvää lätkää ja kaupunki oli hieno.
Pitkä kuntoutuminen takana
Jaakola siirtyi viime kaudeksi TPS:ään, mutta kausi meni pilalle selkävamman takia. Hän pystyi pelaamaan vain yhden runkosarjan ottelun. Sen Jaakola pelasi HPK:ta vastaan ykköskentässä Santeri Lukan pakkiparina syyskuun 14. päivä.
Juttu jatkuu videon alla.
1:01
Topi Jaakola palasi kaukaloihin puolen vuoden tauon jälkeen TPS:n CHL-ottelussa viime syyskuussa. Lopulta tilille tuli vain yksi SM-liigaottelu.
Kokeneella urheilulääkärillä Harri Hakkaraisella oli iso osa Jaakolan kuntouttamisessa.
– Harri tietää hyvin, että pitääkö harjoituksien kuormaa nostaa vai laskea, Jaakola kehuu.
– Arki oli erilaista kuin ne kuuden päivän normaalit työviikot, joihin olin tottunut. Kaikki meni kuntouttamisen ehdoilla. Välillä oli parempia ja välillä huonompia päiviä.
Pelicansin harjoituspeleissä on nähty jo väläyksiä siitä Topi Jaakolasta, jona hänet on opittu tuntemaan.
– Nyt täytyy olla kärsivällinen, takana on sen verran pitkä tauko. Harjoitusottelut ovat nyt tärkeämpiä kuin monena vuotena aiemmin, että saa havainnoinnin ja reagoinnin kuntoon.
Viime kauden jälkeen olisi ollut matala kynnys ilmoittaa uran päättymisestä. Jaakola halusi vielä palata huipputasolle.
Jaakola palaa tositoimiin pitkän tauon jälkeen, kun Pelicans kohtaa historiansa ensimmäisessä CHL-ottelussa hallitsevan Tshekin mestarin HC Ocelarin 30. elokuuta kotikaukalossa Lahdessa.
– Kun oli pitkään pois, tuli koko hommaan etäisyyttä ja perspektiiviä. Minua motivoi päästä vielä näkemään jääkiekkoilijan arkea ja yksityiskohtien huomioimista.
Jaakolan puheessa toistuvat usein sanat vuorovaikutus ja kommunikointi. Se herättää väistämättä ajatuksen, että valmentaminen kiinnostaa Jaakolaa uran päättämisen jälkeen.
– Toistaiseksi olen ajatellut, ettei valmentaminen perinteisessä mielessä ole minun juttuni.
Sittenkin muualle kuin Kärppiin
Jaakola sanoi vuonna 2016 Kalevan jutussa, että hänen olisi vaikea kuvitella pelaamista Suomessa missään muussa seurassa kuin Kärpissä. Sen jälkeen hän on kuitenkin tehnyt sopimuksen TPS:ään ja Pelicansiin.
Miksi näin?
Vastaus kestää taas pitkään.
– Kun on tullut lisää ikää ja kausia taakse, on huomannut, että tällä alalla ei voi tehdä kauaskantoisia suunnitelmia, hän muotoilee.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Topi Jaakolan TPS-ura jäi lyhyeksi.
Jaakola on vaihtanut urallaan agenttia, ja tällä hetkellä hänellä ei ole sellaista lainkaan.
– Kun keskusteluja tänne (Lahteen) alkoi syntyä, olin siinä asemassa, että en tarvinnut asioidenhoitajaa. Ei ollut mitään mistä olisi tarvinnut neuvotella. Kaikki oli tosi hyvin.
Jaakola on pelannut Juhamatti Aaltosen kanssa yhdessä Kärpissä ja Jokereissa. "Juhis" on ollut Jaakolan kämppiksenäkin pelireissuilla.
– Sanotaan, että Juhiksen pelaaminen Pelicansissa oli hyvä lisä.
"Suomessa vahva pelaajayhdistys"
Huippujääkiekkoilussa, kuten monessa muussakin ammattiurheilussa, kytee paljon itsekkyyttä, omaan napaan tuijottelua. Yhteinen etu jää usein toissijaiseksi.
Tänne, kaikki, heti, nyt.
Jaakolasta piirtyy kuva tyyppinä, joka haluaa hyvää muillekin. Häkkisen säätiön perustaminen on siitä vain yksi osoitus.
Jaakola toimii Suomen Jääkiekkoilijat ry:n hallituksessa pelaajajäsenenä ajamassa kiekkoilijoiden asemaa.
– Suomessa pelaaman asema on mielestäni hyvä ja Suomen pelaajayhdistys on vahva verrattuna moniin muihin Euroopan sarjojen pelaajayhdistyksiin.
– Tietysti Suomessakin toimintaa pitää kehittää entisestään.
Omaa tietä eteenpäin
Tasavertainen ja kunnioittava. Ne Jaakolan Häkkisestä mainitsemat sanat jäävät pyörimään päähän.
Määritelmät tasavertainen ja kunnioittava voinee uskottavasti liittää myös tähän uransa viimeisiä vuosia pelaavaan ammattijääkiekkoilijaan.
– Hän ajattelee asioita eri lailla ja enemmän kuin moni muu jääkiekkoilija. Jos hän ajattelisi vähemmän, hän voisi olla kovempi jääkiekkoilija, kuuluu yksi arvio.
Juttu jatkuu kuvan alla. 
Topi Jaakola on pelannut seitsemät aikuisten MM-kisat. Kuva vuodelta 2017.
Jääkiekkoilijat ovat usein homogeenisia, ryhmässä kulkevia laumaeläimiä, jotka kopioivat toisiaan ja kulkevat hallilla jonossa lippis samaan suuntaan käännettynä.
Maailma on muuttunut yksilökeskeisemmäksi, ja omille ajatuksille aletaan pikkuhiljaa tilaa vanhoillisessa joukkuepeliympäristössäkin. Jaakola voi olla siinä suuntauksessa yksi tulenkantaja.
Monet varsinkin nuoremmat jääkiekkoilijat määrittelevät oman persoonansa liian tiukasti urheilijaminän kautta. Sekään ei vaikuta olevan Jaakolan kohdalla ongelma.
Jaakolan tuntevat kuvailevat häntä maailmanparantajaksi ja oman tien kulkijaksi. Onko se oikea arvio?
– Olen oman tien kulkija, kun en voi kulkea kenenkään muun tietä.
Mihin se tie vie, kun ura päättyy? Ehkä Jaakola perustaa sen levykaupan ja jatkaa Häkkisen säätön kehittämistä.
Toistaiseksi sen tien päätepiste jää arvoitukseksi.
Eikä sitä tiedä välttämättä Jaakola itsekään.