Tavallisella kansalaisella on oikeus ottaa kiinni esimerkiksi myymälävaras, mutta se, millaista voimaa tilanteessa saa käyttää, on veteen piirretty viiva. Ylikomisario Jaakko Wallenius muistaa yhden tapauksen, jossa voimankäyttö karkasi pahasti lapasesta.
Keskustelu aiheesta virisi, kun Pasilassa sijaitsevan K-market Ratiksen naismyyjä taltutti reippain ottein myymälävarkaan. Kauppias julkaisi tapauksesta valvontakameravideon, mikä on herättänyt runsaasti huomiota muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Maalaisjärki kunniaan
Minkälaisissa tapauksissa tavallinen kansalainen saa suorittaa kiinnioton ja minkälaista voimaa tilanteessa voi käyttää?
Yleisessä kiinniotto-oikeudessa määritellään, että jokaisella on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu epäilty, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta, tai jos kyseessä on muu lievä rikos.
Voimankäytöstä laki kertoo sanatarkasti näin:
”Jos kiinniotettava yleisen kiinniotto-oikeuden käyttämisen yhteydessä tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin."
Poliisi kutsuttiin paikalle selvittämään tilannetta.
Laissa tulkinnanvaraa
Ylikomisario Jaakko Wallenius Helsingin poliisilaitokselta sanoo, että laki on tulkinnanvarainen ja jokainen tapaus on käsiteltävä erikseen.
– Siitä ei voi tyhjentävää listaa laatia, että mitä saa tehdä, tai mitä välineitä kiinniotossa voi käyttää. Se voi olla esimerkiksi kiinnipitämistä, mutta jos menee tappelun asteelle, niin voimakeinojen käyttäjä voi syyllistyä liialliseen voimankäyttöön. Joskus on käynyt niin, että poliisi on tehnyt suoraan rikosilmoituksen kiinniottajaa vastaan, Wallenius sanoo.
– Periaate on se, että omenavarasta ei ammuta.
Wallenius korostaa tilanteen tulkitsemista ja maalaisjärjen käyttöä kiinniottotilanteessa. Jos kiinniotettava vastustelee, nousee hyväksyttävän voimankäytön raja.
Ylikomisario muistaa uraltaan yhden tapauksen, jossa voimankäyttö meni pahasti yli.
– Joku oli murtautunut työmaakonttiin, jossa ei ollut kummoista varastettavaa omaisuutta. Vartija oli yllättänyt henkilön, joka yritti paeta. Sitten vartija oli paukauttanut kontin oven tarkoituksella kiinni niin, että varkaan pää oli jäänyt siihen väliin. Tapauksessa ei edes ollut varsinaista vastarintaa. Se meni rikostutkijoiden arvioitavaksi, oli vähän turhan kova voimakeino. Varas sai mustelmia ja valitteli, että päätä särkee.
Kauppiaat tuntevat lakipykälät
Walleniuksen mukaan tavallisten sivullisten tekemiä kiinniottoja tapahtuu melko harvoin. Yleensä kiinniottajat ovat esimerkiksi kauppiaita tai myyjiä, jotka tietävät hyvin, mitä laki sanoo.
Täysin ulkopuolisen sivullisen puuttuminen tilanteeseen on omiaan herättämään aggressioita.
– Tuntuu, että suomalainen luonne on vähän sellainen, että mitäs sinä tulet tähän puuttumaan.
Wallenius kehottaa harkitsemaan tarkkaan, minkälaisessa tilanteessa kiinnioton uskaltaa tehdä. Se on aina riski. Joissakin tilanteissa puuttuminen saattaa kuitenkin pelastaa ihmisen hengen.
– Silloin ainakin, jos joku toinen on väkivallan kohteena, niin tilanteeseen puuttuminen on lähtökohtaisesti suositeltavaa. Menettelytapaa kannattaa miettiä, joskus voi olla järkevää soittaa poliisille ja seurata tilannetta tai tekijää. Jos tekijä on huomattavasti itseä voimakkaampi ja kyse on vähäarvoisesta omaisuudesta, niin kannattaako lähteä vaarantamaan omaa ja tekijän terveyttä, Wallenius kysyy.
Olutta näpistänyt henkilö jäi lopulta kauppaan odottamaan poliiseja.
Tuleeko myyjälle seuraamuksia?
Poliisi pohtii parhaillaan, tuleeko K-marketin myyjälle seuraamuksia riuskoista otteista kiinniotossa. Hän käytti tilanteessa pippurisumutetta ja raahasi väkisin oluen näpistelijän takaisin kauppaan.
– Aika kovia voimakeinoja ne olivat, vaikka lyöntejä ei ollutkaan. Mutta toisaalta kiinniotettava pani vastaan ja myyjä oli yksin. En lähde arvailemaan, miten tapauksessa käy, mutta välttämättömyyteen nähden ne olivat aika kovia keinoja, rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Hän lisää, että kiinnipitämistä ja maahan kaatamista pidetään kiinniottotilanteessa hyväksyttävänä, mutta lyömään ei saa mennä.