Puutarhaliiton toimitusjohtaja jakoi puutarhavinkkejä pääsiäisviikonlopulle Uutisaamun haastattelussa.
Monen kädet syyhyävät pihalle puutarhahommiin. Erityisesti eteläisessä Suomessa talvi on ollut varsin poikkeuksellinen. Lämpöennätykset ovat paukkuneet ja moni on suunnitellut pääsiäisviikonlopulle oman pihan siistimistä kevättä ja kesää ajatellen.
–Kyllä nyt päästään jo kuopsuttamaan maata, istuttamaan ja tekemään puutarhatöitä, Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori sanoo.
Kevät tulee joka vuosi omassa aikataulussaan, eikä ihminen voi vuodenaikojen vaihteluun vaikuttaa. Kevään tuloon vaikuttaa menneen talven lisäksi myös paikkakunta.
– Suomi on pitkä maa ja pohjoisessa on vielä paksut hanget, eli siellä ei vielä ainakaan avomaalle puutarhahommiin pääse, Taulavuori kertoo.
Etelässä tilanne on jo toinen ja kevät on jo selkeästi lähtenyt hyvin käyntiin.
– Tässä vaiheessa kuitenkin varoituksen sana, aina tulee vielä huhtikuussa niitä kylmiä öitä, Taulavuori muistuttaa.
Sen takia kannattaa vielä malttaa. Arimpien kasvien istuttaminen kannattaa jättää myöhäisempään kevääseen tai pitää niitä sisätiloissa vielä muutaman viikon.
Leuto talvi vaikutti
Etelässä päästiin jossain määrin talven makuun vasta maaliskuussa, kun takatalvi sivalsi hetkellisesti. Leuto talvi on aiheuttanut puutarhureiden mielissä huolta.
– Osa kasveista lähti kaksi kuukautta normaalia aikaisemmin itämään. Tammikuussa jopa pähkinäpensas ja leppä kukki, Taulavuori kertoo.
Kevään ennenaikainen herääminen aiheutti huolta siitä, että takatalvi tappaisi liian aikaisin muodostuneet silmut.
– Yllättävän vähän on tullut mitään vaurioita, Taulavuori huomauttaa.
– Kasvit ovat selvinneet hyvin. On hyvä, että viime aikoina on ollut hiukan viileämpää. Se on pidätellyt kasveja. Nyt olisi vielä hiukan liian aikaista Suomen oloissa, että meillä olisi lehtiä puissa.
Maltti on valttia, oikea kevät on vielä tulossa. Sipulikukilla ja narsisseilla kannattaa aloittaa puutarhakausi. Niitä voi jo istuttaa parvekkeille ja etelässä pihoille.
– Niillä kannattaa vähän virkistää tätä vielä aika kurjaa kautta, kun luonnossa on vasta vähän vihreää ja koronakin tässä riivaa, Tauluavuori vinkkaa.
Taulavuori suosittelee myös aloittamaan puutarhakautta sarviorvokeilla.
– Orvokit ovat sellaisia, jotka kestävät viidenkin asteen pakkasia.
Sisällä sen sijaan puutarhakauden voi aloittaa jo monella tapaa, esimerkiksi laittamalla pistokkaita ja siemeniä multaan itämään.
– Kaupasta löytyy puolivalmiita taimia ja valmiitakin. Niitä voi pitää vaikkapa lasitetulla parvekkeella ja jos tulee kylmiä öitä, niin ne voi nostaa olohuoneen puolelle yöksi suojaan, Taulavuori ehdottaa.
Pääsiäisenä pääsee uloskin kuopsuttamaan oman pihan maata, kompostia huoltamaan ja hakemaan haketta. Oksia ja pensaita voi myös leikata ja huoltaa.
– Monenlaista mukavaa ulkopuuhaa löytyy kyllä nyt pääsiäisen aikana puutarhatöistä, Taulavuori sanoo.
Taulavuoren mielestä puutarhurin ehdottomasti tärkein työväline on sekatöörit, eli puutarhasakset. Niillä voi leikata puita, oksia, puskia ja kasveja helposti.
– Ne pitäisi olla aina takataskussa, kun liikutaan siellä pihalla.
Miten käy ensi kesän satokauden?
Koronaviruksen aiheuttama kansainvälinen poikkeustila on aiheuttanut sen, että ulkomainen työvoima ei pääse Suomeen viljelmille töihin. Se on aiheuttanut Suomen ruokavarmuuden suhteen huolta.
– Suomessa monet puutarhaviljelmät ovat isoja yrityksiä, eli perhepiirissä niitä ei enää pystytä hoitamaan, Taulavuori kertoo.
Vierastyövoimaa kaivataan viljelmille töihin, koska kotimaista työvoimaa ei ole viime vuosina ollut saatavilla riittävästi.
– Ulkomailta, lähinnä Ukrainasta, on tullut ihmisiä viime vuosina tänne töihin. He auttavat lähinnä istutustöissä, valmistelutöissä, kasvinsuojeluissa ja hoitotyössä, Lautavuori luettelee.
Eniten apua kaivataan kuitenkin silloin, kun sato on valmis korjattavaksi.
– Juhannuksesta lokakuun loppuun asti vihannes-, marja- ja hedelmäviljelmillä tarvitaan todella paljon työntekijöitä, Taulavuori kertoo.
– Se on ihan käsityötä, hän muistuttaa.
Mansikan istuttamista ei voi koneistaa, vaan se täytyy käsin istuttaa istutuspetiin tiettyyn koloon niin, että juuret ovat oikeassa asennossa. Sitä työtä kone ei voi tehdä ihmisen puolesta.
– Puutarha-ala on niin harrastelijoiden kuin ammattilaistenkin keskuudessa aikamoista käsityötä.
Tilannetta on yritetty korjata niin, että Ukrainasta saadaan haettua työvoimaa Suomeen, mutta Taulavuoren mukaan tarvittavaa määrää työntekijöitä tuskin saadaan tänä vuonna ulkomailta viljelmille ja kasvimaille töihin. Luvat ovat monen kohdalla kunnossa, mutta kulkuyhteydet aiheuttavat päänvaivaa. Korona aiheuttaa myös ulkomailla huolta.
– Aika moni siellä varmasti miettii, että jättääkö perheensä ja kotinsa, vaikka olisikin rahantarve, Taulavuori sanoo.
Tilanne elää vielä. Taulavuori toivookin, että suomalaiset työttömät ja lomautetut lähtisivät puutarhatöihin paikkaamaan ulkomaisten työntekijöiden pulaa. Perustöissä pärjää hyvällä asenteella ja motivaatiolla.
– Se on mukavaa puutarhatöissä, että kausi vaihtuu ja työt vaihtelevat. Siellä saa olla elävän materiaalin kanssa tekemisissä ja näkee kättensä työn, Taulavuori kertoo.
Monelle konttorissa uransa tehneelle voi olla suuri elämys päästä ulos suomalaiselle puutarhatilalle kesänviettoon ja töihin.