Näin data ja teknologia saadaan vihreän kasvun vetureiksi

Uuden hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Suomalaisiin yrityksiin kohdistuukin tällä hetkellä paljon erilaisia ympäristöön liittyviä vaatimuksia ja odotuksia – niin asiakkailta kuin lainsäädännöstä. 

Miten pärjäämme muille maille kilpailussa investoinneista ja parhaista osaajista? Miten nostaa Suomi vihreän siirtymän edelläkävijäksi ja data ja teknologia sen vetureiksi?

Ajankohtainen aihe oli esillä kesäkuun lopulla Porin SuomiAreenassa. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina toimineen Tietoevryn järjestämässä paneelikeskustelussa Helsingin Yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikainen, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski sekä Tietoevryn liiketoimintajohtaja Jaakko Tapanainen keskustelivat, millä tavalla suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukyky rakentuu tulevaisuudessa vihreän kasvun varaan. 

Vihreä siirtymä hallitusohjelmassa

Toimittaja Mari Haaviston vetämä paneeli käynnistyi keskustelulla uudessa hallitusohjelmassa olevista, vihreää siirtymää tukevista elementeistä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Hallitusohjelman visioihin kuuluvat muun muassa puhtaan talouden investointien, työpaikkojen ja arvonlisän kasvattaminen kotimaassa, Suomen nostaminen puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi sekä saastuttavien ratkaisujen syrjäyttäminen maailmalla teknologian viennin kautta.

Lisäksi hallitusohjelmaan on muun muassa kirjattu hiilinegatiivisuutta tavoittelevan uuden energia- ja ilmastostrategian laatiminen, tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen nostaminen neljän prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, digitalisaation edistäminen sekä osaamisen vahvistaminen.

EK:n Heinonen kiittelee etenkin hallitusohjelman ratkaisukeskeisyyttä sekä sen sitoutumista ilmastolain tavoitteisiin sekä hiilineutraaliuden polussa pysymiseen. 

– Ohjelmassa on laajasti mietitty yritysten toimintaympäristöä sekä elementtejä, joilla voidaan tehdä vihreä siirtymä. Siinä energian puhtaus ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat erittäin tärkeitä, hän sanoo. 

Konecranesin Pankakoski totesi hallitusohjelman toistavan hyvin suomalaisille vientiyrityksille keskeisiä teemoja, huomioivan ympäristönäkökulmat sekä käyttävän niitä kilpailuetuna.

Suomi kilpailukykyiselle tasolle

Konkreettisesti hallitusohjelman ilmastotavoitteet näkyvät Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan esimerkiksi siinä, että Suomi tuottaa paljon puhdasta sähköä ja vihreää vetyä.

– Niitä ei lähdetä viemään, vaan niistä tuotetaan jalostettuja tuotteita Suomeen, hän tiivistää.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintanäkökulmasta hallitusohjelma sitoutuu Suomen nostamiseen takaisin kilpailukykyiselle tasolle, 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa esimerkiksi julkisen rahan käyttöä innovaatioiden ja uuden kehittämisen lisäämiseen. 

– EK avasi dataikkunan erilaisiin vihreän siirtymän hankkeisiin. Sinne on tällä hetkellä varattu 140 miljardia euroa eri tyylisiin uudistuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin, Heinonen sanoo.

Jalostavan teollisuuden näkökulmasta hallitusohjelma pohjautuu alkulähde-elementteihin, eli siihen, miten energiaa, kulutusta ja logistista infraa saadaan rakennettua.

– Toimintaedellytykset on laitettu. Nyt on yrityksistä ja yhteistyöstä kiinni, miten se saadaan konkreettisesti eteenpäin sekä vietyä maailmalle, Tietoevryn Tapanainen kiteyttää. 

Yksinkertainen resepti

Tietoevryn toukokuussa teettämän kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista on menettänyt uskonsa siihen, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Saman kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista lykkäisi hiilineutraaliustavoitteita heikon taloustilanteen takia. 

Panelistit uskovat, että tulosten syynä voi olla keväällä aiheen ympärillä käyty laaja julkinen keskustelu sekä se, että tavoitteet tuntuvat suomalaisista liian abstrakteilta ja kaukaisilta.

– Tulokset kuvaavat, mitkä ovat ihmisten tuntemukset arkipäiväisessä tilanteessa. Jos tehdään vastakkainasettelu suojellaanko luontoa vai parannetaanko taloutta, oman talouden tilanne toki asettaa prioriteetteja, Pankakoski sanoo.

Ollikaisen mukaan yleisessä tiedossa on, että maankäyttösektorin nettonielu on vähentynyt ja metsiä käytetään enemmän kuin aikaisemmin. Moni ei kuitenkaan tiedä, että hiilineutraalius on saavutettavissa varsin yksinkertaisella reseptillä. 

– Voimme lisätä metsien käyttöä, kunhan otamme hiilidioksidin talteen ja sijoitamme sen vaikkapa Pohjanmerelle vanhoihin kaasukaivoksiin. Tuotetaan negatiivisia päästöjä, jotka antavat mahdollisuuden tehdä jonkin verran kompromisseja nielujen kanssa, hän selittää.

Ilmastopaneelin arvioissa Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen riittäisi 5-6 miljoonaa tonnia negatiivisia päästöjä. Ollikainen kertoo, päästöt madaltuvat yllättävän nopealla tahdilla.

– Vuonna 2035 teollisuutemme päästöt ovat 5 miljoonan tonnin luokkaa, eli käytännössä ei mitään, hän sanoo. 

Ei kukkaron päälle

Vaikka kansa ei usko vahvasti hallituksen asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja taloustilanne ajaa valtaosan tärkeysjärjestyksessä niiden ohi, uskovat suomalaiset ilmasto- ja ympäristötoimien tuovan Suomelle taloudellisia hyötyjä ja uutta osaamista. 

Samaisessa Tietoevryn kyselyssä 51 prosenttia kertoi uskovansa vihreän siirtymän hyödyttävän suomalaisia sekä kehittävän Suomeen uutta osaamista, jolle on kysyntää muualla maailmassa. Lisäksi 37 prosenttia uskoo Suomeen syntyvän sen myötä uusia työpaikkoja.

– On ilahduttavaa huomata, että yli puolet vastanneista on sitä mieltä, että Suomi voi hyötyä teollisuuden vihreästä siirtymästä taloudellisesti. Toki uudet innovaatiot ja kehitystyö vaativat aluksi investointeja, Tapanainen sanoo tutkimuksesta kertovassa tiedotteessa.

Kuitenkin vain 26 prosenttia tutkimukseen vastanneista ajattelee, että Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hidastamisessa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia. 

– Vihreässä siirtymässä nähdään Suomelle mahdollisuuksia, mutta omassa kukkarossa se ei saa näkyä, Tapanainen kiteyttää.

Osaajapula esteenä?

Kyselyn vastaajista 53 prosenttia kokee, että Suomen tulisi houkutella ulkomaisia osaajia paremmin. Lisäksi 49 prosenttia ajattelee, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. 

Vaikka Heinosen mukaan kotimainen osaamistaso vastaakin kaikilla koulutusasteilla kehitystä ja koulutusjärjestelmä pystyy reagoimaan uusiin asioihin, tarvitaan osaajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. 

Hän arvioi suuren osan EK:n dataikkunassa olevista hankkeista lähtevän eteenpäin ja sen luovan Suomeen satoja tuhansia uusia työpaikkoja. 

Vihreän siirtymän esteeksi saattaakin muodostua osaajapula. Tällä hetkellä etenkin Luulajan kaupunki Ruotsissa toimii hyvänä esimerkkinä paikasta, jonne osaajia ja investointeja virtaa.

– Meillä on hyvä kirittäjä naapurissa. Haasteena onkin, kuinka saada osaajat erityisesti maakuntiin. Meidän tulisi olla houkutteleva vaihtoehto kansainvälisille ammattilaisille esimerkiksi uusien innovaatioiden tekemisessä  sekä tuotantopuolella, Heinonen sanoo.

Tapanainen arvioi, että Suomi ja Pohjoismaat kuitenkin nähdään kansainvälisesti positiivisessa valossa. Myös maailmalla ilmastopolitiikka ja monimuotoisuuden suojelu sekä niihin käytettävät investoinnit kasvavat kovaa vauhtia. 

– USA, Kiina ja monet suuremmat Euroopan maat ovat laittaneet vihreään siirtymään satoja miljardeja tuotanto- ja kysyntätukia. 

Suomella ei ole varaa samankaltaisiin investointeihin, joten panostus tulevaisuuden teknologioihin ja toimintaympäristön kehittämiseen on tärkeää. Heinonen sanoo, että Suomen eurot olisi kohdennettava tulevaisuuden teknologioihin, palveluihin ja ratkaisuihin.

– Tekemällä mahdollisimman kilpailukykyinen toimintaympäristö, saamme houkuteltua investointeja sekä rahoittajat uskomaan, että Suomi menee tällä linjalla eteenpäin.

Suomen voimavara

Suomalaisyritysten hiilikädenjälki on arvioitu maailmalla ensimmäistä kertaa. Termillä tarkoitetaan globaaleja päästövähehennyksiä, joita syntyy ilmastoratkaisujen viennin avulla – siis Suomen ilmastovaikutusta.

Laskelman mukaan Suomesta viedyt tavarat ja palvelut vähentävät maailmalla päästöjä vähemmän kuin niitä Suomessa syntyy. Kädenjäljen osalta Suomella onkin mahdollisuus olla kokoaan suurempi kansainvälinen toimija. 

Pankakosken mukaan erityisesti data ja teknologia tulisi valjastaa Suomen vihreän kasvun vetureiksi. 

– Jos yritykset optimoivat asiakkaidensa toimintoja datan avulla, auttavat he asiakkaita tehostamaan laitteidensa käyttöä ja parantamaan tuottavuutta. Kun asiakkaan tuottavuus kasvaa, ympäristövaikutus pienenee samalla, Pankakoski selittää. 

Myös Ollikaisen mukaan äly ja kyky analysoida asioita sekä puuttua prosessin puuttuviin osiin ovat suomalaisen teollisuuden suurin voimavara. Kun dataa on enemmän ja avoimemmin saatavilla, voivat erilaiset yritykset hyödyntää eri palveluntarjoajia yhdessä, esimerkiksi vähittäiskaupassa.

– Tavarantoimituksia voi optimoida niin, että rekat kulkevat täysinä varastoilta kauppoihin ja materiaaleja pystytään hyödyntämään paikallisesti, Pankakoski sanoo.

Keskustelun lopuksi osallistujilta kysyttiin, kumpi on tällä hetkellä Suomessa suurempi veturi – ympäristö vai liiketoiminta. 

Vastauksen tulisi panelistien mukaan olla “molemmat”, sillä mikäli kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja hiilikädenjälki eivät ole yritysten toiminnassa mukana, ei kauppaakaan nykypäivänä synny.

– Ne ovat suuri mahdollisuus erottautua ja olla kilpailukykyisempi kuin muut toimijat markkinoilla. Jos niihin ei panosta, se on menetetty mahdollisuus, Pankakoski päättää.

Katso Porin SuomiAreenassa nähty paneelikeskustelu kokonaisuudessaan täältä.