Egyptin ilmastokokous saateltiin sunnuntaina päätökseen pettyneissä tunnelmissa. Kokouksessa vahvistettiin viime vuonna Glasgow'ssa tehty sitoumus, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen.
Pettymys heijastelee yleensä odotuksia, mutta Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sanoo, että ilmastokokouksen odotukset olivat jo valmiiksi varsin matalalla. Kokouksessa syntyi oikeastaan vain yksittäinen myönteinen päätös ja sekin asian vierestä.
– Hyvä, että saatiin päätös ilmastonkuumenemisten vahinkoja korvaavasta rahastosta. Se on tarpeen. Itse ydinasiassa, ilmastokriisin ratkaisemisessa päästöjä vähentämällä, ei edistytty juuri lainkaan, Tynkkynen sanoo.
Lue myös: Australialaisprofessori sai Helsingissä miljoonapalkinnon – PERC on menestyksekkäin aurinkokennoteknologia
Poliittinen tahto sakkaa
Ilmaston lämpeneminen yritetään rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Asiantuntijat sanovat, että tavoite on mahdollinen, mutta se tarkoittaa, että maailman päästöt pitää kääntää laskuun parissa vuodessa ja puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
– Se on mahdollista luonnontieteellisesti, se on mahdollista teknisesti ja se on mahdollista taloudellisesti. Poliittisesti se näyttää aika mahdottomalta, Tynkkynen summaa.
Pettymys ja hämmennys ovat olleet monen mielessä myös yrityskentällä. Viime vuonna Glasgow'n ilmastokokouksessa esitettiin uusia välineitä, joilla ilmastonmuutosta pitäisi alkaa hillitä. Tällaiset linjaukset jäivät Egyptin kokouksessa puuttumaan.
– Odotuksissa oli, että vähintään viime vuonna Glasgow'ssa saavutettu taso pidetään. Että pyritään aidosti ja aktiivisesti kohti 1,5:ttä astetta ja sille yritykset pystyvät tekemään oman suunnittelun pohjan. Nyt oli häilyvä viesti ja sieltä puuttui käytännön toimet, joilla 1,5 asteen polulle päästään. Ainakin yrityskentällä suurin pettymys oli tämä, sanoo Elinkeinoelämän johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo.
Tavoitteeseen pääseminen vaatii suuria muutoksia monen maan taloudessa ja energiajärjestelmissä. Muutokset pitäisi myös toteuttaa melko rivakassa tahdissa. Suurin vaikutusmahdollisuus on mailla, jotka tuottavat eniten hiilidioksidipäästöjä eli esimerkiksi Kiinalla, Intialla ja Yhdysvalloilla.
Lue myös: Yliajalle venynyt Egyptin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin – "Meidän olisi pitänyt saada aikaan paljon enemmän"
Uusia innovaatioita ja investointeja
Suomalaiset yritykset ovat pyrkineet ratsastamaan teollisuuden vihreän aallon harjalla kehittelemällä uusia ekologisia innovaatioita, joiden avulla päästöjä voitaisiin vähentää niin, että se olisi myös taloudellisesti tuottoisaa.
Tulostakin on syntynyt: Suomi on usein puhtaan teknologian- ja puhtaiden energiainnovaatioiden globaaleissa vertailuissa jatkuvasti kärkisijoilla.
Lue myös: Nollahiilipolitiikka johtaa köyhyyskatastrofiin, mutta ei edistä ilmastonsuojelua, sanoo Nobel-ekonomisteja johtanut tutkija
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen ympäristöteknologioiden ja ympäristöratkaisujen vienti ulkomaille on kasvanut miltei viisikymmentä prosenttia, Peljo kertoo.
Ilmastopäästöjen pienenemisen ratkaisun uskotaan laajalti makaavan teollisuuden uusien innovaatioiden harteilla. Peljo toteaa, että tie päästöjen alentamiseen lähtisi siitä, että sähköstä saadaan päästötöntä.
Tämän jälkeen yksinkertaisesti kannattavuusjärjestyksessä sähköistetään kaikki mahdollinen. Ne asiat, joita ei voida sähköistää tehtäisiin biopolttoaineiden tai vedyn turvin.
Lue myös: Kokkolaan suunnitellaan suurta vedyntuotantolaitosta
Suomi on sähköistämisen polulla jo monia muita pidemmällä ja uusia hankkeita on tekeillä.
Esimerkiksi ahvenanmaalaistaustainen projektikehitysyhtiö Flexens kaavailee Kokkolaan parhaillaan Suomen suurinta vedyntuotantolaitosta. Vedystä povataan päästötöntä korvaajaa fossiilisille polttoaineille.
– Vetytalouden läpimurto on vielä edessä. Vedystä pystytään jatkojalostamaan korvaaja lähes mille tahansa petrokemianteollisuuden tuotteelle. Lopulta markkinat tulevat määrittämään sen, missä käyttökohteissa vetyä tullaan käyttämään. Varmaankin raskaan teollisuuden päästövähennyksissä, lento- ja laivaliikenteen päästöjen vähentämisessä vety tulee olemaan merkittävässä roolissa, Peljo arvioi.