Pohjois-Karjalaan on syntynyt kansainvälisesti ainutlaatuinen alue ilmastonmuutoksen hillinnässä, kehuu valtakunnallisen hiilineutraali kunta -hankkeen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mielestä se, mitä Suomessa vasta tavoitellaan, on maakunnassa jo tehty. Esimerkiksi uusiutuvan energian osuus on jo nyt 66 prosenttia, kun Suomessa tavoitellaan vasta vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia.
– Nyt on liikkeellä uusi Pohjois-Karjala projekti, aluekehityspäällikkö Jarno Turunen maakuntaliitosta luonnehtii.
Pohjois-Karjalassa kunnat ovat luopumassa kokonaan fossiilisesta öljystä. Käytännössä se tarkoittaa 65 miljoonan öljylitran säästymistä lämmityksessä ja 140 miljoonan litran säästymistä liikenteessä.
Kunnat sitoutuvat vahvasti
Tiukkaan 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä sitoutuneiden kuntien määrä kasvaa. Kohti hiilineutraalia kuntaa pyrkivässä Hinku-hankkeessa on kolmisenkymmentä kuntaa joista peräti kolmasosa on Pohjois-Karjalasta. Ohjelman vetäjän mielestä kyse on maailmanluokan ympäristöteosta.
– Siinä mielessä se on ainutlaatuista, että maantieteellisesti näin yhtenäinen alue muodostaa kunnianhimoisen päästövähennysalueen ja kunnat ovat päätöksillään sitoutuneet siihen, Seppälä korostaa.
Hinkuun sitoutuneista kunnista suurin on Joensuu. Seppälä toivoo, että Joensuun esimerkki tuo mukaan vielä suurempia kaupunkeja.
– Kaupunki voi edistää hiilineutraaliutta myös kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelulla, jolla lisätään kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Kaikki ei ole pelkästään energiamuotojen valintaa, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Uusiutuvaan panostetaan
Uusiutuvan energian osuus on Pohjois-Karjalassa jo kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi lämmityksessä vain yksittäisiä kuntien kiinteistöjä lämmitetään enää öljyllä. Se tuo alueelle kilpailuetua.
– Kun päästään niihin päästövähennyksiin silloin tarvitsee ottaa uudenlaista teknologiaa, uudenlaisia toimintamalleja luodaan edelläkävijän leima, Seppälä huomauttaa.
Ilmastonmuutoksen hillinnässä edelläkävijät voivat saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Käyttökustannukset laskevat, yhä useamman innovaation voi kannattavasti kaupallistaa, syntyy uusia vientituotteita ja samalla aluetalous hyötyy ja imago paranee.
"Selkeä trendi tulossa"
Ilmastoasiantuntijat uskovat, että edessä on trendi jossa puhtaat teknologiat valtaavat markkinat sijoittajien ja kuluttajien arvovalintojen painostuksessa.
Seppälä uskoo, että suuri murros on jo kynnyksellä. Pian sijoittajat ja kuluttajat valitsevat vain vähäpäästöisiä tuotteita.
– Esimerkiksi aurinkopaneeleissa hinnat laskevat ja 2020-luvulla jokaiseen omakotitaloon kannattaa Suomessakin asentaa paneeli.
"Vain puhtaat teknogiat pärjäävät"
Sijoittajat karttavat jo yrityksiä joilla on suuri hiilijalanjälki. Kun tämä ilmastotietoisuus tarttuu kuluttajiin sillä on todella suuria vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn.
Seppälä huomauttaa, että tähän saakka elintason nousun on oletettu vaativan aina vain enemmän energiaa. Nyt ollaan ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa syntyy teknologiaa joka pystyy vähentämään enenrgiantarvetta.
– Myös energiayhtiöt joutuvat miettimään kokonaan uudelleen mihin rahansa sijoittavat.
Pellettilämmittäjällä puhdas omatunto
Anssi Kokkonen on oman osansa jo tehnyt. Iso omakotitalo on lämmitetty kahdeksan vuotta pelletillä. Lasku on vain reilun tonnin vuodessa. Pelletin vaihtoehtoina olivat maalämpö ja perinteinen halkopino.
– Painavana siellä vaakakupissa oli uusiutuvuus eli puu on kuitenkin sellainen kotoinen polttoaine, Kokkonen perustelee.
Pellettikattila pörpöttää omia aikojaan, säännöstelee polttoaineen, mittaa ja kertoo isännälleen mitä on meneillään.
– Se on minun mielestä ollut laiskan miehen puulämmitys. Ehkä se omatunto on nyt ilmastosyistä hieman parempi.
Kokkonen korostaa, että pelletin valinnassa painoivat kotimaisuuden lisäksi myös myönteiset vaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen.