Kaivokselan lapsenmurhasta syytetty parikymppinen nainen ei osannut kertoa poliisin kuulusteluissa syytä sille, miksi hän tappoi alle 2-vuotiaan poikalapsensa.
Poliisi ja muut viranomaiset saivat tiedon henkirikoksesta, kun 29. huhtikuuta viime vuonna kello 6.11 hätäkeskukseen soitti nainen, joka kertoi useaan kertaan tappaneensa lapsensa.
Alle 2-vuotias lapsi löydettiin pinnasängystä kuolleena. Asunnosta löytyi myös musta ryppyinen sangallinen muovipussi, jonka sisällä oli hieman vereksi epäiltyä ainetta.
Pian vahvistui käsitys, että nainen oli ollut aamulla kaksin pienen poikansa kanssa ja tukehduttanut tämän kuoliaaksi. Paikalla ollut ensihoitaja kuvaili naista "hirveän rauhallisen oloiseksi", mutta myös poissaolevaksi.
Naisen katsetta ensihoitaja kuvaili tyhjäksi. Toinen arveli, että tämä saattoi olla shokissa.
Yritti estää lasta tajuamasta
Poliisin kuulusteluissa nainen kertoi, että hänellä oli ollut tappamisajatuksia jo raskaana olosta lähtien, ja oli päättänyt lopulta teosta edellisenä iltana.
– Seisoin oven kohdalla ja mietin, miten saan sen asian tehtyä ennen kun poika huomaisi, että hänen äitinsä tukehduttaa hänet, nainen kertoi poliisille tulkin välityksellä.
– Halusin laittaa sen pussin lapsen päähän. Halusin laittaa sen niin, ettei lapsi näe minua. Halusin tukehduttaa hänet nopeasti, ettei hän kärsisi.
Äiti oli lopettanut tukehduttamisen vasta pojan lopetettua rimpuilun. Poika alkoi kuitenkin haukkoa henkeä, jonka jälkeen nainen jatkoi tukehduttamista pojan kuolemaan saakka. Tämän jälkeen hän soitti hätänumeroon.
– Menin kylpyhuoneeseen pesemään kasvoni ja harjasin hampaat. Sen jälkeen menin takaisin lapsen luokse ja otin pussin pois päästä. Vein sen pussin keittiöön ja soitin sitten poliisille, nainen kertoi.
Henkirikos tapahtui kerrostaloasunnossa Vantaan Kaivokselassa.
"Hän oli ainoa, joka rakasti minua"
Esitutkinnan perusteella naisen toiminta tuli yllätyksenä kaikille, sillä naista pidettiin huolehtivana ja rakastavana vanhempana. Nainen ei osannut kertoa syytä sille, miksi oli halunnut tappanut oman lapsensa.
– Sen verran tiedän, että en pystynyt enää kontrolloimaan omaa itseäni. Mietin ainoastaan, että miten saan lapsen tapettua, nainen sanoi kuulusteluissa.
Kuulusteluissa hän kertoi häneen suvun puolelta kohdistuvasta vihamielisyydestä ja hengenvaarasta. Samalla hän korosti, että valinta ja vastuu henkirikoksesta on hänen.
– Voi olla, että tähän liittyy joitain henkilöitä, mutta se ei ole ollut se syy. Minä olen äiti, ja minä olen tästä vastuussa. Ei kukaan äiti halua riistää lapseltaan henkeä, nainen sanoi.
– Olen koko elämäni ajan ollut pelossa, että milloin joku tulee ja tappaa minut. Mutta en tiedä miksi tapoin poikani. Vaikka hän oli ainoa, joka rakasti minua. Hän oli ainoa ihminen, jota minä rakastin. En tiedä miksi minä tapoin hänet.
Nainen oli kuulusteluissa kertonut miehensä pahoinpidelleen häntä. Tästä asiasta käynnistettiin oma poliisitutkintansa.
Oikeudenkäynti Vantaalla käytiin suljetuin ovin. Media pääsi saliin ennen oikeudenkäynnin alkua.
"Rakastan poikaani ja kaipaan häntä"
Naisen kertomukset tunteistaan lasta kohtaan olivat moninaiset.
– Minun poikani oli minun heikko kohtani. Tapoin hänet, että tämä heikko kohta minussa lähtisi pois, nainen kuvaili kuulusteluissa.
– Minun olisi pitänyt rakastaa lasta, mutta minulla ei ollut sitä tunnetta häntä kohtaan, hän sanoi toisessa yhteydessä.
Esitutkintamateriaalin kuvaa.
Myöhemmin kuulusteluissa hän tarkensi viestiään.
– En ole tarkoittanut, että en ole rakastanut häntä, vaan lähinnä, että en koe häntä jotenkin aidoksi ja oikeaksi.
– Minä haluan vain sanoa, että rakastan poikaani ja kaipaan häntä.
Nainen määrättiin jo esitutkinnan aikana mielentilatutkimukseen.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antaa rangaistuksensa asiasta myöhemmin. Syyttäjä vaatii naiselle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta.