Suomen koulutetuin väestö asuu Kauniaisissa, jossa asuvat olivat kouluttautuneet keskimäärin 5,8 vuotta peruskoulun jälkeen. Vähiten kouluttautuneita olivat kivijärveläiset, jotka olivat kouluttautuneet peruskoulun jälkeen keskimäärin 2,1 vuotta.
Katso kartasta, kuinka pitkään kotikunnassasi keskimäärin kouluttaudutaan. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä pidempään kuntalaiset ovat kouluttautuneet peruskoulun jälkeen.
Kivijärvellä vain 10 prosenttia väestöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun taas Kauniaisissa vastaava luku on 57 prosenttia.
Suurista eroista huolimatta Kivijärvi ja Kauniainen erottuvat yhdessä Vaalan sekä Ahvenanmaalla sijaitsevan Kumlingen kanssa ainoina kuntina, joissa miesväestö on naisväestöä koulutetumpaa. Valkeakoskella naiset ovat yhtä koulutettuja kuin miehet.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen Väestön koulutusrakenne 2014 -tilaston luvuista. Tilastossa väestön koulutustasoa mitataan peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti.
Väestön koulutustasoa laskettaessa mukaan otetaan vain 20 vuotta täyttänyt väestö, koska monen alle 20-vuotiaan koulutus on vielä kesken.
Koulutetetuin väestö keskittyy Tilastokeskuksen lukujen perusteella pääasiassa yliopistokaupunkeihin ja niiden ympäryskuntiin, kun taas vähemmän koulutetut asuivat useammin maaseutumaisissa kunnissa.
"Koulutustaso liittyy kunnan kykyyn tehdä hyvä päätöksiä"
Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangasta ei yllättänyt kunnan alhaisesta koulutusasteesta. Hän uskoo sen johtuvan demografisista syistä: pienessä 1200 asukkaan kunnassa väestö ikääntyy ja kouluttautuneet lähtevät toisille paikkakunnille töihin. Matkailusta elävässä kunnassa ei kaikille aloille löydy töitä, vaikka Helppikangas kertookin kunnan käyttävän kaikki mahdollisuudet koulutettujen työllistämiseen.
– Kyllähän työpaikat ovat keskeisiä. Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa väestörakenteeseen paljon, sillä valmistuneet menevät sinne, missä työllistyvät, Helppikangas toteaa.
Kuntalaisten koulutustaso on kunnalle tärkeää. Helppikangas uskoo, että mitä enemmän kunnassa ollaan kouluttauduttu, sitä paremmin kunta voi tehdä kehityspäätöksiä.
– Koulutustaso korreloi kykyyn mennä eteenpäin muuttuvassa maailmassa ja tehdä hyviä päätöksiä. Se liittyy siihen, ovatko ihmiset uteliaita vai ennakkoluuloisia uutta kohtaan, hän toteaa.