Pohjanmaalla sijaitseva Pietarsaari lienee monelle suomalaisista melko tuntematon, keskikokoinen kaupunki. Se on monipuolisen taloutensa takia välttynyt monilta sellaisilta ongelmilta, joita muualla Suomessa on. Silti Pietarsaaressakin on hankaluutensa: suomen- ja ruotsinkielisen väestön eriytyminen.
Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Katso kiertoaikataulu täältä.
Kaikki uutiset kuntavaaleista löydät Kuntavaalit-taustasivuilta ja kaikki Vaaliauton lähetykset mtv-palvelusta!
Pietarsaari kasvoi ja suomenkielistyi nopeasti 1900-luvun alkupuolella teollisuuden kasvaessa. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on pysynyt 1970-luvulta varsin vakaana, noin 20 000 tietämissä.
Monien muiden samankokoisen suomalaiskaupungin tapaan Pietarsaaren talous perustuu suurelta osin teollisuudelle. Teollisuudessa työskentelee yhä reilu kolmannes Pietarsaaren väestöstä.
– Näen, että Pietarsaari on ollut positiivinen poikkeus tämän kokoluokan seutukaupunkien joukossa, sanoo Pietarsaareen perehtynyt tutkija Heli Kurikka Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Pietarsaaren teollisuus on monipuolista
Kaupunki ei ole kärsinyt samassa määrin teollisuuden rakennemuutoksesta kuin monet muut samankokoiset kaupungit.
Pietarsaarikin on viime vuosikymmeninä menettänyt teollisia työpaikkoja, mutta muutokset eivät ole olleet dramaattisia. Syynä on teollisuustuotannon monipuolisuus.
UPM:n sellutehtaan ja ja BillerudKorsnäsin paperitehtaan lisäksi merkittävää osaa näyttelevät pienet yhtiöt aloilta, jotka eivät reagoi voimakkaasti suhdanteisiin. Pietarsaaressa toimii muun muassa useita venetehtaita ja elintarviketeollisuutta.
Tunnetuin lienee lihatalo Snellman, joka on yksi kaupungin suurimmista yksityisistä työnantajista. Elintarviteollisuus ei ole samalla tavalla suhdenneherkkää kuin esimerkiksi puunjalostus.
– Jos jollakin alalla menee huonosti, Pietarsaaressa toinen ala aina kompenisoi sitä. Monipuolisuus suojelee suhdannevaihteluita.
Pietarsaaren työttömyysaste onkin verrattain matala. Maaliskuun lopussa se oli vain 8,5 prosenttia ja ennen koronapandemiaa alle kahdeksan.
– Työvoima on pystynyt liikkumaan helposti eri sektoreiden välillä.
Jo pitkään venetuotanto ja elintarviketeollisuus ovat tuoneet kaupungille positiivista mainetta. Syynä on ollut ainakin otollinen sijainti meren rannalla, lähellä maaseutua.
– Jo satoja vuosia sitten Pietarsaaressa veistettiin veneitä Ruotsin kruunulle.
(Juttu jatkuu linkin jälkeen.)
Lue myös: Viidelle kotimaan lentoreitille tulee liikennöintivelvoite – lennot jatkuvat ensi vuonna näille kentille
Pietarsaaren menestystekijänä Kurikka mainitsee myös yritysten hyvän verkostoitumisen. Yritysten edustajat luottavat toisiinsa, tekevät yhteistyötä ja auttavat sillä tavoin toisiaan menestymään.
– Ajatus on, että kun yksi voittaa, kaikki voittavat. Kurikka kuvailee.
"Ei kovin houkutteleva muuttokohde suomenkielisille"
Helmikuussa julkaistun kielibarometrin mukaan suomenkielinen väestö kokee palvelut heikoimmaksi juuri Pohjanmaalla.
Suomenkielisen väestön määrä nousi jyrkästi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
– Teollisuuden voimakkaan kasvun aikaan kaupunkiin tuli paljon teollisuustyöväkeä suomenkieliseltä Pohjanmaalta.
Viime vuosina suomenkielisen väestön määrä on kuitenkin hiljalleen vähentynyt Pietarsaaressa. Vielä vuonna 1990 Pietarsaaren väestöstä lähes 44 prosenttia oli suomenkielisiä. Nyt luku on enää reilu kolmannes.
– Suomenkielisen väestön muutto Pietarsaareen on hiipunut, eikä kaupunki ole viime vuosina näyttäytynyt kovin houkuttelevana muuttokohteena suomenkieliselle. Siihen vaikuttaa maine ruotsinkielisenä kuntana, Kurikka sanoo.
Kieliryhmien välillä on ollut kitkaa. Kaupungissa on huolettanut palveluiden, esimerkiksi lääkärissa asioinnin onnistuminen suomen kielellä. Ärsyyntyminen kytee pinnan alla.
– Palveluita on helpompi saada ruotsiksi. Vastauksissa on raju ero sen mukaan, onko vastaaja suomen- vai ruotsinkielinen. Suomenkielinen väestö kokee hyvinvointinsa paljon ruotsinkielistä heikommaksi.
Ongelma ei koske vain Pietarsaarta. Helmikuussa julkaistun kielibarometri 2020 -tutkimuksen mukaan suomenkieliset kokevat palvelunsa ruotsinkielisiä huonommiksi sellaisissa kunnissa, joissa on ruotsinkielinen enemmistö.
Lisäksi suomenkieliset kokevat, että ruotsinkielisten yhteisöön mukaanpääseminen on vaikeaa.
Monet suomenkieliset ilmoittivatkin kokevansa, että heidän on vaikea tulla hyväksytyiksi esimerkiksi ruotsinkielisillä työpaikoilla. Toisaalta ruotsinkielisten kokemukset olivat samanlaisia suomenkielisillä työpaikoilla.
(Juttu jatkuu linkin jälkeen.)
Lue myös: Vaasan AMK:n opiskelijat avautuvat MTV Uutisille tuskaisista harjoitteluistaan keskussairaalassa: "Mikset mene muualle harjoitteluun, jos et osaa ruotsia"
Kielibarometritutkimukseen annetuissa avoimissa ja anonyymeissa vastauksissa kehuttiin muun muassa suomen- ja ruotsinkielisen lukion toimimista samassa rakennuksessa Pietarsaaressa.
Vastaajan mukaan molempienkielisten opiskelijoiden olo samassa rakennuksessa on muuttanut asenteita toista kieliryhmää kohtaan myönteisemmiksi.
Pietarsaari näkyy vähän suomekielisessä mediassa
Kurikka uskoo Pietarsaaren tulevaisuuden olevan pääosin valoisa.
PIETARSAARI
- Asukkaita viime vuoden lopussa 19 063
- Suurin puolue kuntavaaleissa 2017: RKP 41,0 %
- Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa: 64,2 %
- Työttömyys työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun lopussa 8,5%
– Väestökehityksessä on aivan viime vuosina näkynyt pientä notkahdusta alaspäin. Uskon, että yksi avaintekijä Pietarsaarelle on suomenkielisen väestön houkutteleminen uudelleen. Toisin sanoen, että siellä olisi vetovoimaa ja pitovoimaa. Suomenkieliset palvelut ovat yksi avainkysymys ja samoin kaupungin näkyvyys. Verkostoja suomenkieliseen Suomeen olisi hyvä parantaa.
Kurikka painottaa näkyvyyden tärkeyttä. Pietarsaari on ainakin suomenkieliseltä väestöltä piilossa oleva menestystarina. Monet eivät tiedä kunnan mahdollisuuksista. Esimerkiksi suomenkielisessä mediassa kaupunki näkyy vain vähän.
– Etsin Suomen Kuvalehden arkistosta, josta löytyy paljon laajoja, taustoittavia juttuja teollisuuspaikkakunnista, kuten esimerkiksi Salosta ja Kemijärvestä. Pietarsaaresta ei löytynyt yhtään laajaa taustajuttua. Siinä on varmasti Pietarsaarelle yksi kehittämisen paikka.
KORJAUS 21.5.2021 klo 10.21
BillerudKorsnäsin Pietarsaaren tehdas on todellisuudessa paperitehdas, ei sellutehdas, kuten jutussa aiemmin väitettiin. Lisäksi korjattu tehtaan nimi muotoon ilman väliviivaa.