Rikoskomisario Ismo Kopra johti Thaimaassa tsunamin jälkeen 13 kuukautta kestänyttä suomalaisuhrien tunnistustyötä.
Kun keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön johtaja Ismo Kopra saapui Phuketin lentokentälle tsunamin runnomalla alueelle vuonna 2004, vallitsi kentällä kaaos.
– Loukkaantuneita oli paareilla, osa pyörätuoleissa, osa käveli kainalokepeillä ja osa omin jaloin. Vettä oli lattialla vielä viisi senttiä, Kopra muistelee MTV Uutisten haastattelussa 20 vuotta myöhemmin.
Kopra saapui Thaimaahan johtamaan suomalaisviranomaisten työtä, jonka tarkoituksena oli tunnistaa tsunamissa menehtyneitä suomalaisuhreja. Hän sanoo yhä ajattelevansa Thaimaan kokemuksiaan päivittäin.
Ennen tsunamipaikalla työskentelyä, Kopra oli työskennellyt muun muassa Bosniassa ja Kosovossa etnisten puhdistusten uhrien tunnistamisessa.
Lue myös: Kari Lumikero saapui "helvetin esikartanoon": Tsunami vei ihmisiä kilometrien päähän rannasta viidakon käärmeiden keskelle
Kaupunki täynnä kadonneiden ihmisten kuvia
Phuketin keskustassa Kopraa odotti pysäyttävä näky. Lyhtypylväät, valotolpat ja seinät oli kauttaaltaan vuorattu tuhansilla ihmisten valokuvilla.
– Kadonneita henkilöitä ympäri maailmaa ja kuvissa teksti, jos näette tällaisen henkilön, ottakaa yhteyttä.
– Niillä kuvilla ei ollut mitään merkitystä uhrien tunnistamisessa, koska kerätyt vainajat olivat muuttaneet ulkomuotoaan niin paljon, ettei niitä voinut ulkoapäin tunnistaa millään.
Lue myös: Kynttilä syttyy enkelilyhtyyn: Päivi menetti Thaimaan tsunamissa kaikki kolme lastaan
Osaa suomalaisista ei koskaan löydetty
Suomalaisuhrien tunnistaminen vei asiantuntijoilta lopulta 13 kuukautta. Koska kuolleita ei voinut tunnistaa ulkonäön perusteella, käytti Kopran johtama tiimi sormenjälkiä, hammastietoja ja DNA:ta apuna tunnistamiseen.
Suomalaisista uhreista 173 saatiin tunnistettua.
– Sitä ei pysty kukaan sanomaan, miksi viisi tai neljä lasta ja yksi aikuinen jäivät löytymättä.
– Se voi johtua siitä, että heidät oli ehditty jo käsitellä ja haudata ennen kuin länsimaalaiset tutkijat pääsivät rakentamaan paikalle virallista järjestelmää, Kopra arvioi.
Lue myös: Tässä ovat historian tuhoisimmat luonnonkatastrofit – vuoden 2004 tsunami mukana listalla
Tunnistetuista suomalaisista uhreista 70 prosenttia tunnistettiin hammastietojen, 20 prosenttia sormenjälkien ja 10 prosenttia DNA:n perusteella.
– Jos nyt edelleen vertaan Bosniaa, Kosovoa ja tsunamia, siinä on huima ero sen henkisen puolen jaksamisen kannalta.
– Balkanin niemimaalla piti miettiä, miksi joku on tämän tehnyt. Miksi on pitänyt joku pikkulapsi tappaa ja kiduttaa? Miksi on tehty näin? Sitä momenttia ei ollut ollenkaan Thaimaassa, Kopra kertoo.