Mitä ja miten Suomesta uutisoidaan meille läheisissä maissa? Ulkomaanedustustot ovat lähettäneet ulkoministeriölle viime vuodelta raportteja, joista se selviää.
Eduskuntavaalit
Eduskuntavaalit kiinnostivat kaikissa Pohjoismaissa sekä Virossa. Ruotsissa perussuomalaisten jytky synnytti pelkoa ruotsin kielen aseman heikkenemisestä sekä maahanmuuttovastaisuuden lisääntymisestä. Eurooppa-kielteisyyden sanottiin asettavan Suomen maineen vaakalaudalle.
Aiheesta niin ikään laajoja reportaaseja kirjoittaneessa Norjassa perussuomalaisten nousua pidettiin huolestuttavana. Tanskassa Suomen tulevaisuus ja asema EU:n sekä euron "mallioppilaana" kyseenalaistettiin.
Timo Soini
Timo Soinista kirjoitettiin runsaasti. Uutisointi oli enimmäkseen kielteistä. Virossa, jossa Soinista tehtiin laaja henkilöhaastattelu Postimees-lehteen, hän sen sijaan osasi ottaa yleisönsä: lahden eteläpuolella perussuomalaisia ei kuvattu rasisteina tai äärioikeistolaisina. Tämän väitetään johtuvan siitä, että Virossa tunnetaan Suomen populistiperinnettä.
Perussuomalaisten nousu koetaan uhkaavana ulkomailla.
Lainavakuudet
Suomen takausvaatimukset herättivät närää kaikkialla. Björn Wahlroos kommentoi ruotsalaismediassa lainarahaa "hukkaan heitetyksi". Tanskassa Suomen arvosteltiin kääntyvän kriisin koittaessa sisäänpäin.
Islannissa EU-vastaisen Morgunblaðiðin pääkirjoituksessa sanottiin, että Suomi oli aikaisemmin ollut Brysselin ohjailtavissa helpommin kuin mikään muu maa: "Suomi on luonut yhtä nöyrän katseen Brysseliin kuin kylmän sodan aikana Moskovaan".
Henkilökortit
Suomessa käyttöön otetut uudet henkilökortit herättivät kritiikkiä ainakin Ruotsissa ja Islannissa. Ruotsissa korttien väritystä oudoksuttiin ja paheksuttiin, ulkomaiden kansalaisten ja kantaväestön kortit kun olivat erivärisiä.
Henkilökorttien ruskeaa sävyä pidettiin ulkomaalaisia syrjivänä. Siinä nähtiin yhteyksiä jopa natsi-Saksaan. Värivalinta kytkettiin perussuomalaisten vaalimenestykseen.
Koulutus
Suomalainen koulutusjärjestelmä ihastuttaa ulkomailla.
Koulutuksen osalta Suomea kuvattiin mallimaaksi. Sekä Ruotsi että Norja halusivat ottaa Suomesta mallia. Suomen menestyksen taustatekijöitä puitiin säännöllisesti. Norjassa erityisesti suomalaista matematiikan opetusta arvostettiin suuresti.
Urheilu
Ruotsi onnitteli Suomea jääkiekon MM-kullasta vuonna 2011. Etukäteen Ruotsissa oli arveltu heidän itsensä voittavan ylivoimaisesti. Onnittelu oli pohjimmiltaan hieman ylimielinen, sillä tappio kuvattiin suomalaisille tyypilliseksi, voitto taas "epäsuomalaiseksi".
Kun suomalaishiihtäjä Juha Lallukka jäi kiinni dopingin käytöstä, siitä uutisoitiin Norjassa hyvin negatiivisesti. VG:n entinen päätoimittaja Bernt Olufsen kertoi olevansa tapahtuneesta hyvin tuohtunut. Hän jättäytyi Suomen suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolta tapauksen vuoksi. Olufsen sanoi, ettei suomalainen sisu ole enää sitä mitä ennen.
Suomen MM-voittoa kuvailtiin Ruotsissa "epäsuomalaiseksi".
Työ
Virossa kerrottiin virolaisten työnteosta Suomessa. Yhteensä Suomessa työskentelee noin 40 000–60 000 virolaista. Ilmiötä tarkasteltiin lehtien juttusarjoissa. Sävy oli kriittinen virolaista yhteiskuntaa kohtaan. Maiden palkkaeroa vertailtiin – Virossa palkat ovat noin kolme kertaa pienemmät kuin Suomessa.
Tanskassa haukuttiin Nokian johto amatöörimäiseksi, kun yhtiö ilmoitti sulkevansa Tanskan kehitysyksikkönsä. Yrityksen kilpailijoille ennustettiin hyviä aikoja.
Ympäristö
Norjassa Fennovoiman päätös rakentaa ydinvoimala Pyhäjoelle, lähelle Norjan rajaa, uutisoitiin näyttävästi. Jutuissa painottui ydinvoimalan suuruus ja läheisyys Norjaan. Suomen kerrottiin yleisestikin panostavan ydinvoimaan muiden energiamuotojen sijasta.
Norjalaiset suuttuivat Suomen revontulikampanjasta.
Kun Visit Finland julkaisi revontulivideon, jonka tarkoitus oli houkutella talvikaudeksi turisteja Suomeen, Norjassa ärähdettiin jälleen. Norjalaiset kokivat, että suomalaiset olivat varastaneet revontulet heiltä. Myöhemmin Norjan matkailuelämän johto paljasti, että koko "riidan" tarkoituksena oli vain mainostaa molempien maiden talviturismia.
Kulttuuri
Ruotsissa Ahvenanmaan itsehallinnon 90-vuotispäivä sai huomiota. Ahvenanmaalaisten kerrottiin olevan erittäin "ruotsinmaalaisia" sekä kielellisesti että kulttuurisesti.
Virossa kirjoitettiin kymmeniä juttuja suomalaisesta luomuruoasta. Virossa luomu- ja lähiruoka ovat vielä paljon harvinaisempia. Virolaisen Delfin toimittaja otsikoi juttunsa: "Pohjoisnaapurit sairastavat ruokakuumetta – luomu on murtautunut kaupunkiin".
Tanskassa Helsinkiä kuvattiin modernina design-mekkana. Suomea pidettiin outona, mutta myönteisessä mielessä eksoottisena maana.
Islannin mediassa mainittiin Helsingin kauppatori yhtenä maailman parhaista kauppatoreista.
Virossa Aki Kaurismäen Le Havre – Satamakaupungin valot -elokuvaa ylistettiin.
Lähde: Ulkoministeriö, Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2011 -julkaisu
Studio55.fi
Ulkoministeriö: Tällainen maa Suomi on ulkomaalaisten mielestä
Asiantuntijan 5 vinkkiä – Näin luet kirjan hetkessä!
Ahmi romaani aamiaispöydässä: Näin voit lukea jopa 10 kertaa nopeammin!
Laittaisitteko revontulet päälle? Nämä ovat turistien hassuimmat kysymykset Suomesta
Näin ulkomaalaiset vieraat aiheuttavat hämminkiä suomalaishotelleissa
Helsinki ulkomaalaisen silmin: Nämä ovat pääkaupungin "kahjoimmat" turistinähtävyydet?
Tiesitkö? Kaikki nämä merkittävät keksinnöt ovat suomalaisia!
Oho! Tämäkö muka on Euroopan ahkerin kansa?
Kansainvälinen naistähtemme: Suomi on macho ja mustavalkoinen maa
Tältä näyttää Suomi chileläisen silmin
Turistien yllättävä suosikkikohde: Tämä erikoisuus pitää helsinkiläistenkin kokea!