Näinä päivinä 25 vuotta sitten elettiin virallisen Neuvostoliiton viimeisiä hetkiä. Tapahtumat olivat vuosien ajan vyöryneet vääjäämättä siihen pisteeseen, että maan taru oli lopussa.
Elokuussa 1991 tehty epäonninen vallankaappausyritys oli viimeisiä niittejä Neuvostoliiton arkkuun.
Jo ennen vuoden 1991 tapahtumia vanha Neuvostoliitto natisi liitoksissaan. Baltian maissa valmisteltiin itsenäistymistä, Saksassa Berliinin muuri oli murtunut kaksi vuotta aiemmin.
Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavaltana itsenäiseksi. Neuvostoliitto yritti kuitenkin tukahduttaa itsenäisyysliikettä muun muassa talousboikotilla ja valtaamalla Vilnan televisiokeskuksen, jossa 14 ihmistä sai surmansa
Kovan linjan kommunistien mielestä Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatshovin harjoittama, poliittisen ja taloudellisen kontrollin lieventämiseen tähdännyt politiikka – glasnost ja perestroika – oli mennyt liian pitkälle.
Elokuun epäonnistunut vallankaappaus
Moskovassa alkoi 19. elokuuta 1991 vallankaappaus, jota johti varapresidentti Gennadi Janajev. Julkisuuteen ilmestyi poikkeustilakomitea, joka ilmoitti ottaneensa maassa vallan ja palauttavansa järjestyksen.
Televisiokuvissa nähtiin, kuinka panssarivaunut vyöryivät Moskovan keskustaan.
Presidentti Gorbatshov oli pakotettu kotiarestiin loma-asunnolleen Krimille, vaikka Moskovasta ilmoitettiin, että Gorbatshov oli vetäytynyt tehtävästään ”terveydentilansa vuoksi”.
Venäjä oli jo aiemmin julistautunut suvereeniksi, ja Boris Jeltsin oli valittu presidentiksi suoralla kansanvaalilla kesäkuussa 1991. Juuri Jeltsin nousikin avainhahmoksi vallankaappausyrityksen kukistamisessa.
Kun sadat neuvostoarmeijan tankit alkoivat vyöryä Moskovan kaduille, Jeltsin avustajineen suuntasi kohti Valkoiseksi taloksi kutsuttua Venäjän hallitusrakennusta.
Kuuluisissa uutiskuvissa Jeltsin nousee tankin päälle ja julistaa vastarintaa paikalle kerääntyneelle valtavalle ihmisjoukolle.
Moskovalaiset vastustivat vallankaappausta, he muodostivat muun muassa ihmisketjuja suojaamaan Venäjän parlamenttia. Vastarinnan tukahduttaminen olisi luultavasti merkinnyt verilöylyä, ja vallankaappaajat havaitsivat, etteivät he saaneet armeijan komentajilta riittävää tukea.
Vallankaappaus ei saanut merkittävää kannatusta myöskään Moskovan ulkopuolisilla alueilla, ja esimerkiksi Leningradin johto kannatti Jeltsiniä.
Vallankaappaus kuivui nopeasti kokoon jo kolmantena päivänä sen alkamisesta. Gennadi Janajev ja 11 muuta tuomittiin vallankaappausyrityksestä, mutta heidät armahdettiin vuonna 1994.
Gorbatshov palasi muuttuneeseen Neuvostoliittoon
Mihail Gorbatsov palasi kotiarestistaan Moskovaan vallankaappausyrityksen jälkeen 22. elokuuta, mutta Neuvostoliitto ei ollut entisellään.
Syyskuussa 1991 maa tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden, ja muutkin entiset neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi yksi toisensa perään.
Vaikka Gorbatshov palautettiin muodollisesti virkaansa ja Neuvostoliiton keskushallinto toimi edelleen, Moskovassa vallassa oli nyt uusi isäntä, Boris Jeltsin. Neuvostoliiton symboleja alettiin poistaa näkyviltä, tilalle tulivat Venäjän kansalliset tunnukset.
Punalippu vaihtui trikoloriin
Joulukuun 8. päivänä vuonna 1991 Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän presidentit tapasivat Valko-Venäjällä ja julistivat, että Neuvostoliitto on lakannut olemasta.
Samalla he perustivat uuden valtioliiton, jonka nimeksi annettiin Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY). Siihen liittyivät kohta lähes kaikki muutkin neuvostasavallat, jotka samalla itsenäistyivät.
Venäjän parlamentti kumosi 12.12. Neuvostoliiton perustamisasiakirjan vuodelta 1922. Lopullisesti Neuvostoliitto lakkasi olemasta 26. joulukuuta 1991, kun korkein neuvosto lakkautti itse itsensä.
Moskovassa Kremlin tornissa liehunut punalippu vaihdettiin Venäjän trikoloriin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
1:23
1:38
2:52
1:50
