Näin Venäjä testaa, mikä propaganda toimii ja mikä ei, sitten vuoroon astuvat trollit ja some – suomalaisasiantuntija: Sodan molempien puolien tietoja kannattaa epäillä

Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Pekka Kallioniemen mukaan ihmiset yleensä asettuvat helpommin altavastaajaksi mielletyn taakse, joka tämänhetkisessä maailmantilanteessa on länsimaiden silmissä Ukraina.

– Tässähän on selvästi tämänlainen Daavid ja Goljat -asetelma. Heikompi puolustautuu ja monesti ihmiset asettuvat heikomman osapuolen puolelle. Myöskin heidän [ukrainalaisten] tuottama materiaali on ollut äärimmäisen laadukasta tuotantoarvoiltaan ja sisällöiltään – sellaista tunteisiin vetoavaa, Kallioniemi arvioi MTV:n Uutisaamussa.

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tutkijatohtorin mukaan Venäjän harjoittamassa propagandassa huomio kiinnitetään perinteisesti vastustajaan.

– Jos puhutaan mielipidevaikuttamisesta ja disinformaatiosta, niin se on [Venäjällä] polarisoivaa ja sotkevaa. Sillä yritetään vaikuttaa sinne vastapuolelle... Siellä puhutaan vähemmän Venäjästä kuin siitä toisesta osapuolesta. Tämä ei ole uponnut tässä sodan aikana länsimaissa yhtään, Kallioniemi toteaa.

Trollit lietsovat Nato-vastaisuutta

Kotimaan propagandassaan Venäjä on eri arvioiden mukaan keskittynyt tiedon pimittämiseen. Hyökkäystä Ukrainaan ei esimerkiksi kutsuta sodaksi, vaan muun muassa ”rauhanoperaatioksi”. 

Kallioniemen mukaan Venäjältä yritetään vaikuttaa muihin maihin esimerkiksi sotilasliitto Natoon liittyvissä kysymyksissä.

– Kyllä sitä tehdään. Esimerkiksi Nato-vastaisuus on tuolla sosiaalisen median anonyymeillä alustoilla todella kovassa nosteessa. Edelleen yritetään myös näitä biolaboratorioita ja natsipataljoonia ja näitä elementtejä nostaa sinne keskusteluun. Aika huonosti ne ovat lähteneet vetämään, ainakin minun tutkimusaineistoni mukaan.

Aiheita testataan some-alustoilla

Propaganda-aiheen elinkaari alkaa Kallionimen mukaan anonyymeillä palstoilla. Aiheita kokeillaan tietotekniikan asiantuntijan mukaan aluksi eri verkkoalustoilla, jotta saadaan selville mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion.

– Aluksi näitä aiheita kokeillaan anonyymeillä alustoilla. Sitten sitä vahvistetaan näiden niin sanottujen trollien avulla, niistä aiheista tykätään. Sitten aiheet leviävät mahdollisesti ei-anonyymeille alustoille kuten Facebookiin ja YouTubeen. Sitten siitä nappaavat mahdollisesti toimittajat kiinni, jotka kirjoittavat juttuja.

”Kaikkea propagandaa kannattaa epäillä”

Maailmalle levinneet kertomukset esimerkiksi Ukrainan ilmavoimien ”Kiovan haamuksi” kutsutusta hävittäjälentäjästä, sekä Mustallamerellä sijaitsevan Käärmesaaren piskuisen rajavartioston uhmakkuus ylivoimaisen vastustajan uhkaillessa kasvattavat mielikuvaa puolustavan osapuolen jo lähes myyttisestä taistelutahdosta.

Oman osansa tekee tietyllä tavalla sodan sankariksi monien silmissä jo nyt noussut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi päivittäisillä sosiaalisen median videoillaan.

Osapuolten kertomat sotilastappiot eroavat merkittävästi toisistaan, kun vastustaja puhuu sadoista ja toinen tuhansista kaatuneista sotilaista.

Varmistettua tietoa on vaikeaa saada aktiivisten sotatoimien keskeltä.

Kaikkien osapuolten viestintään kannattaa Kallioniemen mukaan suhtautua tietyllä varauksella.

– Varmaan kaikkea propagandaa kannattaa aina epäillä. Kyllähän tässä helposti syntyy sellainen illuusio, että Ukraina olisi jotenkin niskan päällä tässä konfliktissa, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tavallaan se materiaali, joka meille välittyy antaa helposti sen mielikuvan, koska se on niin laadukasta, hyvin tuotettua ja se leviää tällä hetkellä länsimedioissa nopeasti.

Propaganda ei pure suomalaisiin

Suomalaisiin venäläispropaganda uppoaa Kallioniemen mukaan erityisen heikosti sotahistoriamme ja mediakasvatuksen ansiosta.

– Sotahistoria: Voi olla isovanhempia, jotka ovat kertoneet sodasta ja asiat ovat tuoreessa muistissa. Sitten meillä on hyvä mediakasvatus, asiasta kerrotaan ja tiedotetaan. Lisäksi tämä venäjän tuottama materiaali jää vähän niin kuin Ukrainan laadukkaamman materiaalin jalkoihin, Kallioniemi arvioi.

Internetin sulkeminen vaikuttaisi vain vähän

Venäläisten aikeista irtautua maailmanlaajuisesta internetistä on spekuloitu nyt jo pitkään. Vaikka tavanomainen yhteys globaaliin verkkomaailmaan venäläisiltä katkeaisikin, niin Kallioniemi uskoo kansalaisten keksivän keinot maailman tietoväylän äärelle.

– Hyvin vähän se loppujen lopuksi muuttaa. Iso osa kansasta osaa käyttää niin sanottuja vpn-palveluita, joilla pääsee sitten ulkomaailman internetiin. Varsinkin nuoret, Kallioniemi arvioi.