Valtiovarainministeriö arvioi, että palkkatulojen verotuksen pitäisi pysyä ennallaan ensi vuonna. Verotuksen rakenteeseen tulee kuitenkin muutoksia.
Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla ja työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa. Palkansaajamaksujen korotukset ja yleinen ansiotason nousu syövät kuitenkin tuloverojen supistumisen hyödyt palkansaajien kannalta.
Korkovähennyksestä pois
Asuntovelalliselta nipistetään jälleen pois 10 prosenttiyksikköä asuntolainojen korkovähennyksestä. Koroista vähennyskelpoisia on vuodenvaihteen jälkeen enää 35 prosenttia.
Pieni- ja keskituloisten kannalta valtion tuloveroa suhteellisesti selkeästi suurempi menoerä on kunnallisvero, joka nousee 53 kunnassa ja laskee 6 kunnassa. Myös arvonlisävero ja valmisteverot purevat suhteellisesti enemmän pieni- kuin suurituloisiin. Niistä nousevat nyt alkoholi-, tupakka- ja lämmityspolttoaineiden verot.
Eläkkeistä ensi vuodelle vahvistettu elinaikakerroin supistaa vuonna 1956 syntyneiden eläkkeitä vajaat 4 prosenttia. Elinaikakerroin vahvistetaan aina 62 vuotta täyttäville.Takuueläke nousee 15 eurolla 775 euroon, mutta kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi jäädytetään tämän vuoden tasolle.
Pienten lasten vanhemmat hyötyvät
Pienten lasten vanhemmat hyötyvät selvästi, kun varhaiskasvatusmaksut alenevat. Toisen lapsen sisaralennus nousee 50 prosenttiin aiemmasta 10 prosentista. Keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat vuodessa yli 1 200 eurolla.
Noin 6 700 perheelle varhaiskasvatus muuttuu kokonaan maksuttomaksi, kun perheiden tulorajoja nostetaan.
Lapset huomioidaan myös opintotuessa, johon tulee 75 euron huoltajakorotus. Lasta huoltavan opiskelijan opintotuki nousee 325 euroon 250 eurosta.