Näin viinalla lääkittiin vaivoja entisaikaan – apua jopa synnytykseen ja reumaan!

Viinaa saattoivat naukkailla synnytyksessä ennen sekä mies että vaimo.Lehtikuva
Julkaistu 05.08.2012 15:30(Päivitetty 29.10.2012 10:08)

Filosofian tohtori Mervi Naakka-Korhonen kertoo, mitä vaivoja viinalla ennen lääkittiin.

Hammassärky

Hammassäryt olivat entisaikaan todella yleisiä. Niitä hoidettiin pitämällä viinaa suussa, voitelemalla viinalla poskia ja ikeniä, laittamalla viinaa pumpulitupossa hampaankoloon ja ottamalla ainetta sisäisesti.

Vetistävät silmät

Vetistäviä silmiä oli tapana hautoa vedellä, johon sekoitettiin vähän viinaa. Vuoro-nimistä silmätautia parannettiin sokerilla höystetyllä viinalla.

Korvasärky

Särkevään korvaan kaadettiin muutama tippa lämmintä viinaa.

Särkeviin korviin laitettiin entisaikaan muutama tippa lämmintä viinaa.

Kuume, yskä ja flunssa

Yskät ja flunssat hoituivat, kun löylyveteen lisättiin 13 tippaa tärpättiä tai pikiöljyä ja nautittiin vielä puoli kupillista viinaa ennen lauteille nousua.

Myös lapsille saatettiin antaa kuumeeseen hieman konjakkia lääkemielessä. Pahaa makua peitettiin tilkalla hunajaa. Lasten kanssa viinan annostelussa pidettiin tolkku mukana, vaikka yleensä lääkärit valittivat, että kansan viinamitat olivat roppakaupallisia.

Vatsa- ja rintataudit

Jos sydäntä kivisti tai mahaan koski, juotiin tuomenmarja- tai mustikkaviinaa. Epäsäännöllistä sydämen sykettä hoidettiin keittämällä sydänheinän hedelmistä vettä, joka nautittiin viinin seassa.

Ihottumat, haavat, paleltumat, palovammat ja luunmurtumat

Särkevän kohdan päälle hierottiin viinaa.

Reuma

Kansanomaisia reumahoitoja viimeisteltiin voitelemalla särkevät paikat väkevällä suolaisella pontikalla tai spriillä. Sisäisenä rohtona auttoi suolaviinaryyppy.

Lapamato

Lapamato eli leveä heisimato oli erittäin yleinen ihmisen sisäloinen aina 1960-luvulle asti varsinkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa hyvien kalavesien äärellä. Sen saa huonosti kypsennetystä tai suolatusta kalasta, kuten ahvenesta, mateesta ja hauesta. Ensimmäinen viinaa sisältävä matolääke mainitaan jo Suomen lääketieteen isän Johan Haartmanin kirjassa vuonna 1759.

Etenkin miesten keskuudessa yksi suosituimpia häätötapoja oli juoda tyhjään vatsaan kotitekoista pontikkaa tai raakaa spriitä. Ohutsuoleen kiinnittyvästä madosta lähti tällä keinolla ainakin osa pois.

Synnytys

Lapsenpäästäjän lisäksi synnytyksessä saattoi olla mies mukana pitämässä vaimoa paikoillaan. Saunan nurkassa pidettiin viina- tai konjakkipulloa, josta naukkailtiin sen verran, että tultiin hyvälle tuulelle. Viinan juottamisen tulevalle äidille ajateltiin helpottavan synnytystä.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Lehtikuva, Colourbox.com

Viina oli ennen Suomessa suosittu lääke – lue, miksi!

Veronmaksajille huima lasku – näin paljon influenssarokotteita jää käyttämättä

THL: Tulevaan influenssakauteen on jo varauduttu

Sairastuttaako kylmyys tai rankka treeni flunssaan? Lääkäri vastaa

Näin flunssa syntyy – lue, miten tartuntaa voi välttää

Hakeudu hoitoon, jos sinulla on näitä influenssan oireita

Näin estät influenssan tulon

Influenssaan voi jopa kuolla

Tiedätkö flunssan ja influenssan eron? Asiantuntija selventää näitä sairauksia

Vellun kavala epäilys: Sain aivoveritulpan sikainfluenssarokotteesta

Näin hoidat flunssaa kotikonstein – auttavatko keinot todella?

Tuoreimmat aiheesta

Studio55