Oikeuteen viety naapuririita koitui kanteen nostaneelle naiselle kalliiksi. Helsingin hovioikeus päätti, että nainen joutuu maksamaan oikeuteen haastamilleen naapureille yli 50 000 euron korvaukset.
Korvaussummassa on kyse oikeudenkäyntikuluista, jotka paisuivat käräjä- ja hovioikeuskäsittelyn myötä suuriksi. Niin käräjäoikeus kuin hovioikeuskin katsoi, että naisen vaatimukset olivat perusteettomia.
Oikeusjutun keskiössä oli Uudellamaalla sijaitsevassa pienessä kaupungissa sijaitseva tontti, jonka oikeusjutun osapuolet omistavat puoliksi.
Kanteen nosti tontin toisella puoliskolla pidempään asustellut nainen. Vastassa oli pariskunta, joka oli rakentanut toiselle puolelle talon joitain vuosia sitten.
Oikeusjutun tehneellä naisella oli monta vaatimusta pariskuntaa kohtaan.
Punaisena lankana kuitenkin oli, että naapurin pariskunta oli naisen mukaan tehnyt virheitä uuden talonsa pihatöissä.
Vanha sopimus
Juttuun liittyi olennaisesti hallinnanjakosopimus, jolla tontti oli aikoinaan jaettu kahteen.
Sopimus oli laadittu kiinteistön vanhojen omistajien kesken vuosia sitten. Nainen oli ollut mukana tekemässä sopimusta, mutta myöhemmin tontille muuttanut pariskunta ei.
Tuolloin oli sovittu, että pariskunnan puolelle tonttia jätetään rajan yhteyteen useamman metrin levyinen suoja-alue.
Sopimuksen mukaan suoja-alueelle ei saanut esimerkiksi rakentaa, eikä sieltä saanut kaataa suurikokoisia puita.
Oikeusjutun nostanut nainen koki, että pariskunta oli rikkonut tätä sopimusta kaataessaan pihaltaan parimetrisen jalavan. Nainen vaati pariskunnalta tästä syystä 1000 euroa. Hän kertoi oikeudessa, että puulla oli hänelle tunnearvoa.
Naisen kanteen mukaan pariskunta myös oli rakentanut suoja-alueelle luvatta tukimuurin sekä kaatanut pensasaidan.
Lisäksi nainen vaati, että pariskunta velvoitetaan täyttämään pihaansa maa-aineksella, sillä hänen asennuttamansa sähkökaapeli oli hänen mielestään jäänyt pihatöiden jäljiltä liian lähelle maan pintaa.
Lisäksi nainen vielä vaati, että pariskunta joutuisi vetämään pihatielleen toisen kerroksen asfalttia. Hän väitti, että hallinnanjakosopimuksessa vaadittiin, että pihan asfaltin tulisi olla kaksikerroksinen. Tämä siitä huolimatta, että asfaltti oli vastikään uusittu asianmukaisesti.
Lue myös: Naapuririidat lisääntyneet korona-aikana – Asianajaja: "Monella on ollut enemmän aikaa tarkkailla naapurin tekemisiä"
Käräjäoikeus eri linjoilla
Käräjäoikeus ei nähnyt mitään syytä, miksi pariskunnan olisi täytynyt päällystää vastikään päällystetty pihatie toiseen kertaan.
Muillekaan naisen vaatimuksille ei löytynyt perusteita.
Tontilla tehdyt pihatyöt olivat oikeuden silmissä ihan tavallisia, eikä esimerkiksi tukimuurin rakentamista voitu katsoa sopimuksella kielletyksi rakentamiseksi.
Muuri oli naisen pihalta katsottuna maan tasalla ja sen tarkoituksena oli vain pitää pihatöissä pengerretty piha aisoissa.
Samoin suhtauduttiin pensasaidan ja jalavan kaatamiseen. Pariskunta sai kaataa ne, koska ne eivät olleet erityisen suurikokoisia. Sopimukseen olisi siis voinut vedota vain, jos kyse olisi ollut paljon isommista puista tai pensaista.
Nainen vaati itse solmimaansa sopimukseen muutosta
Näiden vaatimusten lisäksi nainen oli vaatinut oikeudelta, että aikoinaan laadittua hallinnanjakosopimusta muutettaisiin.
Sopimuksessa tontin hallinnan määrittelevä raja oli vedetty siten, että se meni osin hänen oman rakennuksensa alta. Naiselle tämä aiheutti päänvaivaa muun muassa siksi, ettei hän kertomansa mukaan voinut huoltaa omaa rakennustaan oman tonttinsa puolelta.
Oikeus kuitenkin päätyi toteamaan, että nainen oli ollut itse laatimassa sopimusta, toisin kuin pariskunta, eikä sopimusta voitu muutenkaan nyt muuttaa siten, että pariskunnan hallinnoima tontin puolikas olisi määrätty yhtäkkiä pienemmäksi.
Käräjäoikeus ratkaisi riidan kaikkinensa pariskunnan hyväksi ja määräsi oikeusjutun nostaneen naisen maksamaan pariskunnalle oikeudenkäyntikuluja reilut 35 000 euroa.
Lue myös: Lapsiperheen paritalohelvetti: naapurit sulki vedet lähes viikoksi – riidasta leimahti vuosien oikeustaisto
Lakimies paiski töitä muuttuneen kanteen takia
Oikeudenkäynnin lasku paisui käräjäratkaisun perusteella suureksi osin siitä syystä, että nainen oli muuttanut kannettaan useampaan kertaan ja esittänyt oikeudenkäynnin edetessä uusia väitteitä.
Nainen oli oikeuden mukaan myös esittänyt väitteitä, joista ei myöhemmin kuitenkaan annettu mitään näyttöä.
Pariskunnan lakimies joutui tämän takia paiskimaan töitä kenties tavallista enemmän.
– Vastaajien avustaja on myös hoitanut tehtävänsä ammattitaitoisesti, käräjäoikeus kehui.
Nainen valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka päätti riidan kuitenkin tismalleen samoin kuin käräjäoikeus.
Naisen vaatimukset katsottiin perusteettomiksi, ja nainen määrättiin maksamaan pariskunnalle vielä noin 17 500 euroa lisää oikeudenkäyntikuluja hovioikeuskäsittelystä.
Nainen oli lähtenyt itse vaatimaan oikeudesta vain 1000 euron korvausta kaadetusta jalavasta. Oikeudenkäynnin jäljiltä hän joutuu maksamaan itse oikeuteen haastamalleen pariskunnalle yli 50 000 euroa.
6:45
Korona-aika on kasvattanut naapuririitojen määrää räjähdysmäisesti. Katso Viiden jälkeen -ohjelman osio aiheesta yltä. Haastateltavana on sovittelija Kethlin Lörincz Naapuruussovittelun keskuksesta. Haastattelu on kuvattu noin vuosi sitten.