Suomalaisissa pörssiyhtiöissä on nyt ennätyksellisen paljon naisjohtajia. Vuosituhannen alussa naisjäseniä oli pörssiyhtiöiden hallituksissa vain seitsemän prosenttia. Nyt heitä on jo neljännes.
Määrä on siis kasvanut ilman kiintiöpakkoa, mutta ei ihan itsestään. Vuonna 2008 pörssiyhtiöiden hallinnointikoodiin otettiin täsmällinen suositus, jonka mukaan hallituksissa pitää olla sekä miehiä että naisia.
– Kyllä sinne tarvitaan ne kaikkein kirkkaimmat tähdet, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Linnainmaa muistuttaa, että uusi teknologia tuo mielenkiintoisia töitä muuallekin kuin peliteollisuuteen ja toivoo, että myös naiset opiskelisivat insinööritieteitä ja perustaisivat uusia startup-yrityksiä.
– Nyt näyttää siltä, että tämä digitalisaatio ymmärretään pelkkänä peliteollisuutena, kaikki kunnia sille, mutta sehän on vain pieni osa siitä mitä mahdollisuuksia on, sanoo Linnainmaa.
– Jollakin tavalla tämä on nyt jätetty miesten varaan ja kuitenkin siellä olisi isoja mahdollisuuksia esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla, kuten terveysteknologiassa.
– Jos naiset eivät ole siellä johdossa miettimässä näitä asioita, niin saammeko me kaikki ne kasvumahdollisuudet mitä meillä olisi mahdollista saada, puntaroi Linnainmaa.
Pörssiyhtiöissä viisi naista toimitusjohtajana
Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina on nyt poikkeuksellisen paljon naisia, ja silti osuus on vain neljä prosenttia. Eikä määräkään oikeasti päätä huimaa.
Yksi viidestä toimitusjohtajasta on Sopranon toimitusjohtaja Kaisa Vikkula.
Uralla etenemistä Vikkulaa on ajanut into uuden kehittämiseen.
– Aikoinaan nuorena menin rahoitus- ja pankkitoimintaan, kun siellä tapahtui suuri mullistus pääomamarkkinoiden vapautuessa, kertoo Vikkula.
– Sitten lähdin aikoinaan internetmarkkinapaikkaa rakentamaan, kun halusin ymmärtää, että mitä sillä internetillä voi tehdä ja mitä on e-business.
Nyt utelias toimitusjohtaja pohtii digitaalisuuden mahdollisuuksia ja robotiikkaa ja mitä ne tuovat tullessaan.
– Minua kiinnostaa se, miten ihmiset oppivat uusia asioita ja ottavat vastuuta oman ammattitaitonsa kehittämisestä, ja miten digitaalisuus voi tuoda siihen työvälineitä.
Keskuskauppakamarin selvityksessä oikeastaan ainoa huoli on nyt se, että naisten osuus pörssiyhtiöiden johtokunnissa on jämähtänyt paikalleen. Osuus on vain neljännes. Kuitenkin liikkeenjohdon kokemukset, siis työt joko toimitusjohtajana, myynti- tai talousjohtajana ovat edellytys sille, että urallaan voi edetä myös pörssiyhtiöiden hallitukseen.
– Olemme huomanneet, että pitäisi kiinnittää huomiota urapolun alkulähteille, siihen mistä asemista hallituksiin noustaan ja silloin johtoryhmä on keskeinen edeltävä vaihe, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.