Tällä viikolla uutisoitiin, miten naiset saavat eläkettä keskimäärin viidenneksen vähemmän kuin miehet. Tilanteen syyt ja seuraukset kietoutuvat tiiviisti perhesuunnitteluun ja naisten palkkatasoon.
Tutkimuksen mukaan sukupuolten ero ansiotasossa ja perhevapaiden epätasainen jakautuminen vaikuttavat eniten naisten miehiä huonompaan eläkkeeseen.
Lue lisää: Selvitys: Naisen eläke-euro on 79 senttiä – syynä erot ansioissa ja perhevapaiden jaossa
Kun naisilla on työssä ollessaan keskimäärin miehiä pienempiä palkka, eläke-eurojakin kerääntyy vuosien aikana vähemmän. Naisten työurat ovat myös katkonaisempia, koska esimerkiksi pienten lasten hoitovapaat katkaisevat työntekoa useammin kuin miehillä, kertoo Työeläkevakuuttajat ry. Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
– Kyllähän tämä eniten kirpaisee varttuneempiin eläkeläisiin. Meidän työmarkkinatilanne on ollut hyvin epätasainen palkkojen ja ammattien suhteen jo kauan.
– Ja tietysti nyt eläkkeellä olevalla naisikäpolvella ei ole välttämättä ollut ylipäätään päivähoitomahdollisuutta pienten lasten kanssa, Siimes muistuttaa.
Hän viittaa siihen, että Suomessa nykyinen päivähoitojärjestelmä on kunnolla alkanut kehittyä vasta 1970-luvulla. Vuonna 1973 voimaan tullut laki lasten päivähoidosta velvoitti kunnat järjestämään kaikille lapsille varhaiskasvatusta ja huolehtimaan päivähoitopaikoista.
Kolmanneksi taustasyyksi Siimes mainitsee voimakkaan jakolinjan miesten ja naisten ammatteihin. Naisten ammatit ovat useammin matalapalkkaisia ja matalampaa koulutustasoa vaativia.
Lasten kotihoito kasaantuu naisille
Myös RKP:n kansanedustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet nostaa esiin perheiden epätasaisen perhesuunnittelun. Hänen mukaansa naisten eläkekuoppa on rakenteellinen ongelma.
– Kun puhutaan, että naiset tekevät vähemmän töitä, se ehkä antaa vähän väärän kuvan. Se juuri liittyy näihin hoitovapaisiin ja pienempiin palkkoihin, Biaudet sanoo.
Siimes ehdottaa ratkaisuksi ”isäkiintiöitä” sekä rohkeampia ratkaisuja kotihoidontukeen, joka hänen mielestään se on eräänlainen ”naisansa”. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten on vaikeampi päästä mukaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin.
– Se pienten lasten kotihoito vanhempainrahakauden jälkeen kasaantuu vielä huomattavasti suuremmissa määrin naisille kuin perhevapaat, Siimes sanoo.
"Tieto lisää tuskaa"
Biaudet on samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee perhevapaauudistuksen mahdollisimman pian.
Miehille on jo nyt tarjolla hoitovapaita lähes yhtä paljon kuin äideille, mutta niitä ei käytetä läheskään niin usein kuin olisi mahdollista. Siksi monen mielestä lakiin täytyy kirjata kiintiö isien hoitovapaista, jotta ne jakautuisivat tasaisesti.
Jos perheet saavat itse valita, vastuu on yleensä äidillä. Se ei välttämättä johdu siitä, että perheessä olisi jotenkin erityisen perinteisiä arvoja, vaan isä saattaa palata aiemmin töihin, koska tienaa paremmin ja se on kannattavampaa perheelle.
– Tieto lisää tuskaa, kun katsoo tilastoja. Ehkä kukaan ei usko, mutta Suomessa neljäsosa isistä ei ota yhtään päivää vanhempainvapaata, Biaudet kertoo.
Katso Huomenta Suomen keskustelu naisten eläkekuopasta kokonaisuudessan yllä olevalta videolta.