Kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei välttämättä saada elokuvissa oikein, vaikka käytössä olisikin alan asiantuntija. Usein tarinalliset seikat ajavat realismin edelle tai sitten yksityiskohta on voinut lipsahtaa ohi asiantuntijaltakin.
Ensimmäisen Fast & Furious -elokuvasarjan osan (The Fast and the Furious, Hurjapäät, 2001) ohjannut Rob Cohen halusi leffasta teknisiltä yksityiskohdiltaan mahdollisimman realistisen, mutta ei itse tarinan kustannuksella.
Sekä ensimmäisessä että toisessa osassa teknisenä ohjaajana ja asiantuntijana toiminut Craig Lieberman on paljastanut tuoreella videollaan, että Cohenin tarkoituksena ei ollut luoda elokuvaa autoharrastajille, vaan toimintaleffojen ystäville. Tämä puolestaan johti siihen, että jotkin tekniset epäloogisuudet jätettiin paikoilleen, vaikka Lieberman niistä huomauttikin.
– Minun tehtäväni oli antaa neuvoja. Niitä ei vain aina kuunneltu, hän kertoo.
LUE MYÖS: Vakuutusyhtiö laski sentilleen: Näin paljon tuhoa Fast & Furious -elokuvissa on aiheutettu
Nykyisin Lieberman pitää suosittua YouTube-kanavaa, jossa hän julkaisee muun muassa Fast & Furious -elokuviin liittyviä videoita ja tarjoaa kurkistuksia kulttielokuvien kulissien taakse.
Lieberman on itsekin fanaattinen automies, joka tuntee niin Supransa kuin Skylinensa. Ensimmäisten elokuvien aikaan hän oli näkyvä hahmo japanilaisten tuontiautojen tuning- ja katukilpailuskenessä Yhdysvalloissa. Teknisenä ohjaajana toimimisen lisäksi hän auttoi Universal Studiosia etsimään kohtauksiin juuri oikeat autot ja osat. Jotkin elokuvissa nähdyistä autoista olivat peräisin Liebermanin omasta tallista, kun taas osa löysi tiensä sinne kuvausten päätyttyä.
Näitä virheitä et bongannut
Viikko sitten julkaisemallaan videolla Lieberman esittelee joitakin virheitä, jotka ovat saattaneet mennä ohi suurelta yleisöltä. Eikä nyt puhuta pelkästään kolme minuuttia kestävästä varttimailin kisasta tai kohtauksista, joissa lyödään isompaa pykälää silmään toistakymmentä kertaa ilman, että missään vaiheessa on vaihdettu pienemmälle.
Esimerkiksi kohtauksessa, jossa musta Honda Civic jahtaa rekkaa, vaihtuu auton takaspoileri yksitasoisesta kaksitasoiseksi ja päinvastoin eri kohdissa kohtausta. Syy tähän oli se, että ylemmän tason poistaminen helpotti auton päällä olleen stunttimiehen työtä.
Samaisessa kohtauksessa Honda myös ajaa rekan perävaunun ali, mutta todellisuudessa Civic olisi ollut aivan liian korkea moiseen suoritukseen. Perävaunua oli kuitenkin muokattu siten, että sen alle jäi lähes puoli metriä tavanomaista enemmän tilaa.
Elokuvassa vihreää Mitsubishi Eclipseä Dodger Stadiumin parkkipaikalla rääkännyt näyttelijä Paul Walker vaihtoi kiihdyttäessään viidesti, mikä antoi ymmärtää, että auto oli kuusivaihteinen. Eclipse oli kuitenkin oikeasti viisivaihteinen, eikä elokuvassa nähtyä kiihdytystä 225 kilometriin tunnissa olisi mitenkään pystynyt tekemään kyseisen stadionin parkkipaikalla. Etenkään autolla, jossa oli todellisuudessa vain 140 hevosvoimaa.
Elokuvissa myös käytetään runsaasti ilokaasutankkeja autojen huippunopeuden lisäämiseen kilpailun kriittisellä hetkellä, mutta Liebermanin mukaan niillä voidaan parantaa vain auton kiihtyvyyttä, ei lisätä huippunopeutta. Elokuvissa ilokaasuun yhdistettiin kirjainyhdistelmä NOS, joka puolestaan on yksi maailman johtavista ilokaasujärjestelmien valmistajista eli Nitrous Oxide Systems -yhtiö. Ennen elokuvaa kukaan ei Liebermanin mukaan viitannut ilokaasuun "nossina", vaan se on alkanut vasta F&F-elokuvien myötä.
Lieberman kertoo videollaan myös lukuisista muutoksista, joita hän sai läpi hahmojen dialogiin pelastaen muun tiimin useilta noloilta kömmähdyksiltä.
LUE MYÖS: Näyttelijä Paul Walkerin traagisen kuoleman taustalla muutakin kuin ylinopeus: "Sen voi vetää 150 lasissa vaikka Priuksella"
Katso Liebermanin mielenkiintoinen video alta.