Oulun Kärpät on vain voiton päässä finaalipaikasta, mutta silti se on vielä kaukana siitä. Oululaisilla on vielä paljon parantamisen varaa, kirjoittaa MTV Urheilun toimittaja Otto Leinonen.
Kärpillä on jäänyt pahasti piippuun.
Joukkueen materiaali on melkein EHT-tasoa ja ennen pudotuspelejä monet liigavalmentajatkin vitsailivat, että oululaisryhmä päihittäisi KHL:ssä pelaavan Helsingin Jokerit.
Toistaiseksi teot eivät ole vastanneet näitä puheita.
Kärppien kiekollinen pelaaminen ja sitä kautta hyökkäyspelaaminen ovat jättäneet paljon parantamisen varaa.
Kärpät on yrittänyt pelata runkosarjasta tuttua syöttökolmiopelaamista sekä liikkeiden avulla tehtyjen tyhjien tilojen täyttämistä, mutta se ei ole toistaiseksi toiminut.
Tähän on toki vaikuttanut se, miten IFK puolustaa.
IFK on paineistanut aggressiivisesti silloin, kun siihen on ollut tilaisuus. Etenkin kotikaukalossaan Helsingissä, IFK on saanut korkealla paineistuspelaamisellaan runsaasti kiekonriistoja, joista se on luonut tukun laadukkaita maalipaikkoja.
Kärpät yritti etenkin perjantain ottelussa osittain ottaa tästä vauhteja pois avaamalla peliä korostuneesti kontrollilähtöjen kautta. Ongelmana oli vain se, että viivelähdöt eivät olleet kovin hyvin organisoitu, eivätkä hyökkäykset kiihtyneet hyökkäysalueelle – jos edes etenivät sinne asti.
IFK pystyi puolustamaan tiiviillä ja korkealta ottavalla trap-pelaamisellaan Kärppien kontrollilähtöjä pois. Myös Kärppien pelaajien rytmit olivat hakusessa, syötöt olivat lepsuja, eivätkä edes metrin syötöt meinanneet mennä lapaan.
IFK on rytmittänyt mallikaasti puolustuspelaamistaan ja sen takia se on puolustanut läpi sarjan erittäin laadukkaasti. Samalla heidän hyökkäyspelaamisensa rakenne on ollut hyvä.
Tähän Kärpät ei ole pystynyt vastaamaan.
Uudenlainen tilanne
Kärpät ei joutunut runkosarjan aikana kovin suuriin vaikeuksiin. IFK:ta vastaan se on niihin joutunut ja se on näkynyt.
Kärppien pelaajat ovat ajoittain sortuneet kiekonkuskaamisiin syöttämisen sijaan. IFK on myös tökkinyt, härnännyt ja paininut joka ottelussa Kärppien pelaajien kanssa, mikä on selvästi vaikuttanut oululaisten pelaajiin.
Kärppien pelaajat ovat lähteneet tähän mukaan, ja ajoittain jopa provosoituneet siitä. Tähän, kun lisää IFK:n vahvan taklauspelaamisen, ovat helsinkiläisten pelaajat päässeet tietyssä määrin Kärpät-pelaajien ihon alle.
Tämä on puolestaan näkynyt Kärppien hölmöinä jäähyinä ja IFK:n leirissä tämä asia on huomattu.
Tämä sarja on osoittanut sen, että vaikka olisit kuinka hyvin pelannut runkosarjassa, pudotuspelien aikaan kaiken, siis ihan kaiken, pitää oli kunnossa.
Kärpät onkin jollain tavalla henkisesti epätasapainossa. Runkosarjassa joukkue ei häkeltynyt oikeastaan mistään.
Kun vastoinkäymisiä on tullut, joukkue on lakannut pelaamasta yhteen, ja pelannut yksilökeskeistä jääkiekkoa. Tämä on näkynyt etenkin tappioasemassa.
Kuten edellä on mainittu, Kärpät on jäänyt kiinni myös pelistä.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Alisuorittajia
Edellä mainitut ongelmat ovat näkyneet pahasti Oskar Osalan, Rasmus Kuparin ja Aleksi Heponiemen pelaamisessa. Heistä kukaan ei ole pelannut omalla tasollaan, olkoonkin, että Heponiemi teki kaksi maalia perjantain ottelussa.
Osala on ollut varjo siitä pelaajasta, minkälainen hän parhaimmillaan pystyy olemaan. Kupari on saalistanut toistaiseksi vain pisteen, Heponiemi kolme pistettä tämän kevään pudotuspeleissä.
Kupari on sortunut perisyntiinsä, eli jatkuvaan kiekon kuskaamiseen, mistä näkyi viitteitä jo Nuorten MM-kisoissa vuodenvaihteessa. Heponiemi puolestaan arkailee, eikä ole mennyt ahtaisiin väleihin.
Toki tällä kolmikolla voi olla jotain vammaa alla, mutta sitähän emme tiedä.
Kärpillä onkin edelleen rutkasti tehtävänään ja pelin pitää parantua vielä paljon, jotta finaalipaikka irtoaa.
HIFK nimittäin oli kuskin paikalla myös perjantain ottelussa.