Näkökulma: Valtteri Bottas asetti itselleen petollisen tavoitteen – Kimi Räikkönen voisi olla maanmiehelleen suuresti avuksi

Kausi 2021 on Valtteri Bottakselle viides mahdollisuus hänen suuren unelmansa toteuttamiseen. MTV Urheilun Mikko Hyytiä pohtii, ovatko Bottaksen menestyspaineet kasvaneet jo liian suuriksi ja miten tämä näkyy suomalaiskuskin suorittamisessa.

MAINOS

Koko F1-kausi C Moressa!

Bahrainin GP suorana 26.-28.3.
Pe: harjoitukset klo 13.25 ja 16.55.
La: harjoitukset klo 13.55, aika-ajot klo 16.55, ennakkotunnelmat klo 16.00
Su: Bahrainin GP klo 18.00, ennakkotunnelmat klo 17.00

Kaikki suorat ajolähetykset C More Maxilla ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa

Kisat: 56–21.

Voitot: 42–9.

Palkintosijat: 61–47.

Aika-ajot: 53–25.

Paalupaikat: 37–16.

MM-pisteet: 1 531–1 101.

Maailmanmestaruudet: 4–0.

Kausi 2021 on Bottaksen viides kausi Lewis Hamiltonin rinnalla. Niin kuin aina ennenkin, suomalaisen tavoitteena on se kaikkein himoituin – maailmanmestaruus.

Kuten edellä mainitut tilastot osoittavat, neljällä edellisellä kerralla Bottas on vetänyt aina vesiperän. Samojen tilastojen pohjalta sopii kysyä: miksi viides kerta olisi yhtään erilainen kuin neljä aiempaa?

Kaikki eivät Bottaksen mestaruusmahdollisuuksiin usko, mutta tärkeintä tietysti on, että mies itse uskoo niihin. Ei Hamiltonkaan lyömäton ole. Jenson Button onnistui siinä McLarenilla 2011, Nico Rosberg Mercedeksellä 2016.

Kun Bottas on viime vuosina toistuvasti jäänyt Hamiltonin varjoon, monet ovat olleet vaatimassa häneltä nicorosbergejä, siis sitä, että hän olisi valmis aivan kaikkeen lyödäkseen Hamiltonin. Rosbergin sanotaan jopa nukkuneen eri huoneessa kuin vaimonsa, mutta Bottas tuskin menee ihan näin pitkälle – ainakin sellainen oli hänen reaktionsa, kun Sky Sportsin Ted Kravitz nosti asian esiin Bahrainissa.

Bottas myös sanoi viisaasti, ettei hän ole Nico vaan Valtteri. Hänen täytyy tehdä asioita, jotka auttavat juuri häntä ja joiden avulla juuri hän voi saada parhaan irti itsestään.

Juttu jatkuu tilaston jälkeen.

Vuosi

Mercedeksen ero seuraavaksi nopeimpaan:

2014

0,787 sekuntia

2015

0,719 sekuntia

2016

0,570 sekuntia

2017

0,212 sekuntia

2018

0,061 sekuntia

2019

0,012 sekuntia

2020

0,526 sekuntia

Ei Bottas voi olla Rosberg myöskään siksi, että hän on hyvin eri tilanteessa kuin Rosberg, joka ajoi aikanaan vain Hamiltonia vastaan. Bottaksella on tulevalla kaudella kädet täynnä töitä muidenkin, pääasiassa Red Bullin kuljettajien kanssa.

Rosberg sai nauttia Mercedes-vuosinaan autosta, joka oli aika-ajovauhdissa keskimäärin noin 0,7 sekuntia nopeampi kuin sarjan seuraavaksi paras auto. Bottaksen kohdalla vastaava marginaali on ollut keskimäärin noin 0,2 sekunnin luokkaa, ja tuskin se siitä alkavalla kaudella ainakaan merkittävästi kasvaa.

Tämä viime vuosina tapahtunut muutos näkyy Hamiltoninkin tilastoista, joskaan ei yhtä selvästi kuin tallin toisen kuljettajan kohdalla.

Bottas ei kuitenkaan luovuta. Hän aikoo, taas kerran, olla alkavalla kaudella parempi kuin koskaan aiemmin.

Juttu jatkuu tilaston jälkeen.

2014–20162017–2020

Mercedeksen paalupaikat / 20:tä kisaa kohden

19,0

13,4

Hamiltonin paalupaikat / 20:tä kisaa kohden

10,2

9,4

Rosbergin/Bottaksen paalupaikat / 20:tä kisaa kohden

8,8

4,0

2014–20162017–2020

Mercedeksen voitot / 20 kisaa

17,3

12,9

Hamiltonin voitot / 20 kisaa

10,5

10,6

Rosbergin/Bottaksen voitot / 20 kisaa

6,8

2,3

2014–20162017–2020

Mercedeksen palkintosijat / 20 kisaa

32,5

27,3

Hamiltonin palkintosijat / 20 kisaa

16,9

15,4

Rosbergin/Bottaksen palkintosijat / 20 kisaa

15,6

11,9

Kaksi erilaista tavoitetta

Mestaruustavoitteen lisäksi Bottaksella on toinenkin tavoite.

Kun kausi loppuu tällä tietoa joulukuussa Abu Dhabissa, Bottas toivoo voivansa katsoa silmääkään räpäyttämättä itseään peilistä ja sanoa, että – oli lopputulos mikä hyvänsä – hän on tehnyt kaiken voitavansa.

Tällainen täydellisyyden tavoittelu edellyttää Bottaksen mukaan sitä, että hän on alkavalla kaudella vaativampi sekä itseään että muita kohtaan. Hänen on oltava myös itsekkäämpi, koska sitä F1:ssä menestyminen vaatii – sen Bottas sanoo oppineensa vuosien varrella.

Mieleen nousee kaksi asiaa.

Ensinnäkin.

Bottaksen tavoitteenasettelu ei voisi enempää alleviivata sitä, että hän tietää tämän olevan hänen viimeinen mahdollisuutensa lyödä Hamilton. Hän tietää, että nyt voi ylipäätään olla viimeinen mahdollisuus ajaa sarjan parhaalla autolla ennen kuin George Russellin aikakausi Mercedeksellä alkaa 2022.

Mikäli Bottas voittaa maailmanmestaruuden, hän väistämättä täyttää molemmat tavoitteensa – niin hyvä Hamilton on viime vuosina ollut, että mikään vähempi kuin täydellisyys ei hänen lyömiseensä riitä.

Toisaalta vaikka mestaruutta ei tulisikaan, se Bottaksen toinen tavoite voi siitä huolimatta hyvin täyttyä, eikä hänen siinä tapauksessa tarvitse katua mitään. Ei edes sitä, että menettäisi tallipaikan.

Mutta.

Toinen tavoite on petollinen.

Mitä siitä tulee, kun ihminen, joka ei ole perusluonteeltaan millään tavalla itsekäs, tietoisesti ryhtyy tai yrittää ryhtyä sellaiseksi? Vaarana on, että ei mitään. Kun alkaa toimia liian tiedostavasti jonkun ennakkoon suunnitellun mallin mukaisesti, se voi olla raskas taakka kannettavaksi; kun jatkuvasti miettii, miten pitäisi toimia ollakseen sellainen, mitä on ajatellut olevansa, ajautuu herkästi oravanpyörään, josta ei ole paluuta.

Urheilijalle, siis ihmiselle, parasta olisi olla ihan oma itsensä – varsinkin F1:n kaltaisessa, äärimmäisen herkässä lajissa, jossa onnistumisen ja epäonnistumisen mitataan toisinaan sekunnin tuhannesosissa.

No, ei kaikki tietenkään mustavalkoista ole.

Ripaus itsekkyyttä siinä, miten antaa vaikkapa sosiaalisessa mediassa pahaa oloaan purkavien, elämäänsä kyllästyneiden surkimusten vaikuttaa omaan itseensä, tekisi Bottakselle hyvää. Viime vuonna Venäjän GP:n jälkeen kuullut haistattelut ovat tarpeettomia ja noloja; ne vain osoittavat keskittymisen karanneen vääriin asioihin.

Ainakin Alfa Romeon pilttuusta löytyy yksi, vieläpä suomea äidinkielenään puhuva asiantuntija, joka voisi hyvin vetää Bottakselle lyhyen ja ytimekkään alustuksen siitä, miten olla kuin Jäämies, piittaamatta paskaakaan.

Alfa Romeon taso paljastuu heti

Ja siitä asiantuntijasta puheen ollen.

Kimi Räikkönen varmasti toivoo tulevan, mahdollisesti uransa viimeisen F1-kauden olevan parempi kuin edellinen. Alfa Romeo kärsi kaudella 2020 suuresti Ferrarin tehottomasta voimanlähteestä, jonka vuoksi talli antoi muille liikaa tasoitusta aika-ajoissa. Ei Räikkönen itsekään aika-ajoissa loistanut, sillä hän hävisi kauden aika-ajovertailun tallikaverilleen Antonio Giovinazzille (8–9), mutta Räikkösen kisavauhti oli pitkin kautta kohdallaan.

Peräpään lähtöruuduista ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia ihmeisiin.

Luotettavuus C39-autossa oli kuitenkin kohdallaan. Räikkönen ajoi viime kaudella toiseksi eniten kisakilometrejä, vain 17 vähemmän kuin McLarenin Lando Norris. Tallina Alfa Romeon trippimittareihin kertyi kilometrejä niin ikään toiseksi eniten. Edelle kiilasi vain Mercedes.

Talvitestien perusteella myös C41-auto on kestävää tekoa. Alfa Romeolle kertyi eniten testikilometrejä yhdessä AlphaTaurin kanssa, ja kuljettajista Räikkönen oli toiseksi ahkerin testaaja AlphaTaurin Pierre Gaslyn jälkeen.

Uuden auton vauhti, ja sitä kautta kauden 2021 suunta, nähdään Alfa Romeon kohdalla heti kauden ensimmäisessä aika-ajossa Bahrainissa. Kaikki on kiinni Ferrarin uudesta voimanlähteestä.

Sakhirin radalla löytyy pitkiä suoria, jotka paljastavat eri valmistajien voimayksiköiden väliset erot armottomalla tavalla.

Viime kauden ongelmiin liittyen kuvaavaa on, että Ferrari oli Bahrainin GP:n aika-ajoissa nopein sekä 2018 että 2019, mutta 2020 yksikään kolmesta Ferrarin voimayksikköä käyttävästä tallista ei yltänyt aika-ajojen viimeiseen osioon.

Ferrari-tallin kierrosaika heikkeni vuodesta 2019 vuoteen 2020 peräti 1,271 sekunnilla. Paalupaikka-aikaan verrattuna Ferrarin suoritus viimevuotisissa Bahrainin GP:n aika-ajoissa oli huonompi kuin yhtenäkään toisena GP-viikonloppuna.

Jos meno ei nyt muutu, Ferrarille, Alfa Romolle ja Haasille ei hyvä heilu.

Lue myös:

    Uusimmat