Koronakriisin vaikutukset heijastuvat myös hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnassa. Huolta herättää se, pystyvätkö järjestöt vastaamaan huutavaan avuntarpeeseen.
Helsinkiläinen Heidi Jaari on yksi ruoka- ja vaateapua tarjoavan Apuna ry:n perustajista. Koronakriisi on tuonut hänen mukaansa viikoittain uusia hätääntyneitä yhteydenottoja perheiltä Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta.
– Yhdestä autettavasta perheestä minulle on otettu yhteyttä illalla, ettei kaapissa ole mitään ruokaa lapsille ja tilillä on vain muutama sentti.
– Vietyäni heille samana iltana ruokatarvikkeita, perheen lapset herätettiin syömään, kun olivat joutuneet nälkäisinä nukkumaan, Jaari muistelee.
Torstaiaamuna Helsingin Kurkimäessä olikin kova vilinä, kun muutama vapaaehtoinen täytti ruokakasseja 150 perheelle.
– Ensimmäisellä viikolla ruoka-apua sai noin sata ihmistä, tänään torstaina avun saa vajaa tuhat eli kasvua on melkoisesti. Näitä ihmisiä, joita autamme, he syövät jo vuokrarahojaan, Jaari kertoo vakavana.
Lue myös: Riskiryhmään kuuluvaa Maijua hirvittää kotona alkava kiireetön ikkunaremontti, jota taloyhtiö ei halua siirtää: "Se on vastoin valtiovallan ja viranomaisten ohjeita"
Apuna ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Rahan keruu perustuukin yksittäisten ihmisten ja yritysten lahjoituksiin. Torstain ruokakuorma maksoi Jaarin arvion mukaan 11 000 euroa.
– Aika monta unetonta yötä takana, että saan kerättyä rahaa, jotta saamme ostettua ruokaa jaettavaksi, Jaari tunnustaa.
Kenelle kuuluu vastuu?
Jaari kertoo tapauksesta, jossa Espoon kaupungin työntekijä olisi neuvonut erästä perhettä hakemaan apua yhdistykseltä.
Jaari näyttää myös erään toisen Espoon kaupungin työntekijän yhdistykselle lähettämää sähköpostia, jossa kysytään, voidaanko espoolaisperheitä ohjata tarvittaessa järjestön pariin.
Hän ihmettelee kaupungin toimintaa ja peräänkuuluttaa kaupunkien vastuuta perheiden hyvinvoinnista koronakriisin keskellä.
– Tämä ruoanjako ei ole mitään rakettitiedettä. Jos minä pystyn tähän, varmaan pystyy myös koko kaupunkikin, Jaari tuhahtaa.
Lue myös: Nämä suomalaiset ammattilaiset ovat nähneet, mitä koronavirus tekee potilaalle ja sairaanhoidolle – "Ei hyvältä näytä näin eturintamalta katsottuna"
Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen viestintäpäällikkö Outi Huida vastasi tekstiviestillä MTV Uutisten tiedusteluun asian suhteen. Kaupunki ei ole Huidan mukaan ohjeistanut työntekijöitä neuvomaan asukkaita kääntymään järjestöjen pariin, jos yhteistyöstä ei ole aikaisemmin sovittu.
– Apuna ry:lle viestin lähettänyt henkilö on kartoittanut tilannetta Espoon alueella, viestintäpäällikkö Huida kommentoi tekstiviestitse.
Lopussa kiitos seisoo
Perheet ovat Jaarin mukaan äärirajoilla, kun koulut ovat suljettu. Tämä on näkynyt pienituloisten perheiden ruokalaskuissa.
– Kun kysyin yhdeltä perheeltä, millainen tilanne heillä on ruuan suhteen, niin kuulemma muuten hyvä, mutta lapset eivät enää jaksaisi syödä makaronia ja ketsuppia.
Kaiken keskellä perheiltä tulevat kiitokset koskettavat hyväntekijää.
– Sanat ei pysty kuvailemaan, miten tämä apu helpotti meitä. Tänään olemme syöneet koko perhe puuroa. Te olette enkeleitä. Lupaan laittaa hyvän kiertämään ja auttaa apua tarvitsevaa, Jaari lukee saatua palautetta liikuttuneena.