Vaikka koronavirus vaikuttaa näennäisesti erottaneen ihmiset toisistaan, se on tuonut heitä myös lähemmäksi toisiaan ja herättänyt ihmisissä halun auttaa.
Internetissä ja sosiaalisessa mediassa on lukuisia sivustoja, jotka välittävät ihmisten tarjouksia auttaa esimerkiksi altistumisen tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi kotiin jääneitä. Niin sanottuna naapuriapuna on voitu luvata vaikka käydä karanteenissa olevan puolesta kaupassa tai apteekissa.
Tällaisia tarjouksia jaetaan muun muassa Facebookin kaupunginosaryhmissä tai vaikkapa Nappi Naapuri -viestintäalustalla.
Pauliina Seppälä, yksi alustan perustajista, kertoo, että perjantain jälkeen heille on tullut arviolta 3 000 uutta käyttäjää.
Perjantaina hän pisti Nappi naapuriin pystyyn myös erillisen virtuaalisen Koronapu-ilmoitustaulun.
Ennen kaikkea sivustolle on tullut viestejä apua tarjoavilta, mutta jonkin verran on tullut nyt myös vastauksia, joissa ihmiset kertovat tarvitsevansa apua ja ottavat sitä myös vastaan, Seppälä kertoo.
– Tuntuu, että on tullut tosi paljon huolta toisten ihmisten puolesta ja sellaisten jotka ovat yksin, Seppälä kertoo.
– Tämä myös tavallaan paljastaa tiettyjä heikkouksia meidän yhteiskunnassamme.
Lue myös: Avuntekijä Heikki Hurstin leipäjono on tänään viimeistä kertaa auki, mutta ruoka-apu jatkuu – “Oli korona tai ei, niin ihmisillä on nälkä”
Kriisi herättää ihmisten myötätunnon – Vapaaehtoisuus näyttää lisääntyvän koronavirustilanteen takia
Etsivää naapuriaputyötä tarvitaan
Myös Kirkkohallituksen vapaaehtoistoiminnan ja ikääntyneiden asiantuntija Irene Nummela kokee auttamisen halun kasvaneen.
– Kun lukee diakoniatyöntekijöiden sivustoa tai muuta tällaista nettikeskustelua, niin ihmisillä on selkeästi herännyt halu auttaa, Nummela kertoo.
Nummela kuitenkin kokee myös, että ihmisten ahdistus on selkeästi kasvanut viime aikoina. Tämän näkee muun muassa nettikeskusteluista.
– Henkiseen apuun kirkolla on resursseja ja halua. Ajattelen, että on yksi meidän vahvuutemme, että haluamme kuunnella ihmistä ja tukea siinä tilanteessa, missä hän on nyt ja mikä itse kussakin herättää tunteita, Nummela kertoo.
Nummelan mukaan Kirkkohallituksessa toivotaan, että jokaisessa seurakunnassa olisi henkilö, joka vastaisi koronatilanteen vuoksi syntyvän vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista.
Helsingin Haagassa on esimerkiksi naapuriapua alkanut paikallisesti koordinoida juurikin seurakunta. Kirkkohallitus on Nummelan mukaan lähettämässä seurakunnille myös tuoreita ohjeita vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen.
Lue myös: Nyt saa apua, kunhan pyytää! Naapuriapua järjestävä kirkkoherra hehkuttaa, että auttamisen halu leviää nyt koronavirustakin nopeammin
Nappi naapurin Seppälän mukaan järjestöjen ja Helsingin kaupungin kanssa on keskusteltu paljon myös siitä, miten eri toimijat voisivat liittoutua yhteen, jos avun tarve kasvaa vielä merkittävästi.
– Miten me yhdistämme orgaanista, nopeata, tehokasta naapuriapua ja isompia rakenteita.
Nappi naapurissa olisi hänen mukaansa myös tarvetta kehottaa ihmisiä eräänlaiseen etsivään naapuriaputyöhön.
Naapurustossa voi olla esimerkiksi ikäihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa, mutta eivät ole aktiivisia internetin sosiaalisissa verkostoissa.
Toisaalta Seppälä kuuluttaa sen perään, että ihmiset ja vaikkapa nuoret, jotka eivät ole erityisen kipeitä, pitäisi saada pyytämään apua.
– Että he eivät menisi ihmisjoukkoihin tai kauppoihin, vaan antaisivat meidän tuoda heille ne tavarat. Siinä on kanssa yksi kohderyhmä.
"Nyt noustaan hyvän asian takia"
Monissa paikoissa huoli ruokahuollon onnistumisesta on tullut esiin hamstrauksena, joka on johtanut kauppojen hyllyjen tyhjentymiseen ja siihen, etteivät kaikki saa välttämättä tarvitsemiaan tuotteita.
Keski-Suomessa Äänekoskella paikalliset K-kauppiaat Heli ja Ilpo Romppanen ovat päättäneet avata kaupan ovet tiistai- ja torstaiaamuisin tuntia aiemmin. Ensimmäisen tunnin aikana Suolahden K-Supermarket Suosikissa tarjotaan palvelua nimenomaan riskiryhmiin kuuluville.
Ensimmäistä kertaa kauppa oli poikkeusaikaan auki tiistaiaamuna. Ilpo Romppasen mukaan asiakkaita saapui kuuden ja seitsemän välillä kauppaan reilut parikymmentä. Paikalla oli pääsääntöisesti iäkästä väkeä, mutta kauppareissulle oli lähtenyt myös keski-ikäisiä ja nuoriakin.
Kauppiaat itse olivat heränneet aamulla jo kolmen aikaan ja olivat kaupalla jo vähän ennen neljää. Siellä he valmistautuivat asiakkaiden saapumiseen ylimääräisellä siivoamisella. Esimerkiksi kaikki tartuntapinnat, joihin asiakas voisi joutua tarttumaan, desinfioitiin tarkkaan.
Asiakkaiden antama palaute on ollut Ilpo Romppasen mukaan hyvää ja palvelu on tullut tarpeeseen. Hänen mukaansa lämpimistä kiitoksista on saatu jaksamista ja sellainen olo, että he ovat oikealla asialla.
– Kun kello torstaina soi aamulla aikaisin, tietää, että nyt noustaan hyvän asian takia, Romppanen sanoo.
Romppaset aikovat jatkaa erillispalvelun tarjoamista toistaiseksi joka tiistai ja torstai. Myös muissa kaupoissa on vastaavanlaisia kokeiluja.
Kulttuuria klubin täydeltä
Keskiviikkona voimaan astunut poikkeustila sulki Suomessa koulut, ja lapsien jääminen kotiin toi omat haasteensa perheiden arkeen. Muun muassa kirjailija Sofi Oksanen on halunnut tarjota apuaan uudessa etäopetustilanteessa.
– Mikäli jälkikasvullanne on kirjallisuuteen liittyviä koulutehtäviä, vastailen mielelläni kysymyksiin Instani livessä, Oksanen lupailee tviitissään.
Sosiaalisesta mediasta on löytynyt helpotusta myös kasvaneeseen kulttuurinnälkään. Lähes kaikki kulttuuritapahtumat peruttiin viimeistään hallituksen maanantaina esittelemän valmiuslain myötä. Tarjolla olevia etäkulttuurielämyksiä on alettu viime päivinä koota muun muassa Karanteeniklubiin.
Helsinkiläisen tapahtuma- ja kulttuurikeskuksen Teurastamon tuottajan Kristian Schmidtin perustama Facebook-ryhmä on hänen omien sanojensa mukaan avoin ilmoitustaulu koronaviruksesta vapaalle toiminnalle. Ryhmän ohella toimii myös Karanteeniklubi-sivu, johon Schmidt ja hänen ryhmänsä kuratoi ilmoituksia erikseen.
Karanteeniklubin Facebook-sivulle on voinut jakaa esimerkiksi omia etäkonserttejaan tai vinkkejä muilla alustoilla järjestettävistä esiintymisistä.
Schmidtin mukaan sivustolle voi jakaa mitä vain, mitä voi kuvitella tekevänsä virtuaalisesti. Facebook-sivuilla onkin jaettu myös linkkejä museoiden virtuaalikierroksiin ja virtuaalisesti järjestettäviin meditaatiohetkiin sekä lukuisia "karantreeniohjelmia" kotona kuntoiluun.
Omia kuntoiluohjeitaan ja etätuntejaan ovat jakaneet pandemian aikana niin kuntosaliketjut kuin yksityisyrittäjätkin. Kaikista ei ole välttämättä edes pyydetty maksua, ja koronakarantreenin on voinut päästä tekemään ilmaiseksi netin välityksellä.
Pandemiaperuuntumisten tietopankki
Schmidtin mukaan Karanteeniklubi etsii vielä muotoaan ja rönsyilee vapaasti. Hän haluaakin antaa sen etsiä omaa uomaansa. Schmidt uskoo, että tilanne saattaa jopa muuttaa koko alaa.
– Kaikesta ahdingosta ja ahdistuksesta huolimatta tuntuu, että tämä lisää ihmisten yhteisöllisyyttä ja nostaa isoa kysymystä syrjäytymisestä ja sosiaalisista ongelmista esille ihan uudessa valossa, kun kaikki kokevat sen samalla viivalla.
Se on tosi tärkeä teema.
Schmidt pyörittää itsekin Karanteeniklubin toimintaa tällä hetkellä päivätyönsä ohella omasta kodistaan Helsingin Vallilasta. Hän luottaa siihen, ettei ruuantuotanto tyssää pandemian vuoksi, eikä ole itse juuri hamstrannut kotiinsa ruokaa.
– Tunnen itseni terveeksi, enkä siinä mielessä ajattele olevani karanteenissa, mutta en minä ole kyläillyt viime viikon jälkeen kellään enkä ajatellut nytkään käydä sukulaisissa, hän sanoo.
Schmidt on aikeissa myös alkaa kerätä ihmisiltä tietoa kaikista koronan vuoksi peruuntuneista tapahtumista. Hän toivoo saavansa kerättyä eräänlaisen peruuntuneiden tapahtumien tilaston.
– Syntyisi tietopankki. Sitä voisi joku sitten tutkia myöhemmin, mitä kaikkea oli tulossa ja mitä ei sitten järjestetty, hän toivoo.