Vaatimukset presidentti Donald Trumpin viralta panemiseksi ovat kiihtyneet Yhdysvalloissa viime viikolla tapahtuneen kongressin valtausyrityksen jälkeen.
Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: presidentin tuomitseminen virkarikoksesta ja viraltapano kongressissa, tai syrjäyttäminen perustuslain 25. lisäyksen nojalla.
Yhdysvaltain demokraatit esittelivät tänään virallisesti päätöksensä ajaa virkarikossyytettä presidentti Donald Trumpia vastaan. Jos päätös menee läpi, sen jälkeen asia etenisi senaattiin, jossa virkarikosoikeudenkäyntiä ei kuitenkaan luultavasti ehditä käydä ennen Trumpin virkakauden päättymistä, arvioi MTV Uutisten Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut toimittaja Tuomo Hyttinen.
Virkasyytteen läpimenossa on myös toisen vaiheen osalta kysymysmerkkinä se, olisiko senaatissa riittävästi tukea langettavan tuomion antamiseksi. Siihen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, eli todennäköisesti 17 republikaanin pitäisi liittyä mukaan rintamaan.
– Tuleeko sieltä sitten tuomio, että Trump pannaan viralta tai lähinnä siten estettäisiin, että hän ei voisi hakea presidentiksi neljän vuoden kuluttua vuonna presidentinvaaleissa 2024? Hyttinen pohtii.
Lue myös: Miten toimivat virkasyyte ja perustuslain 25. lisäys? Tätä paljon puhutut termit tarkoittavat
Trumpia tuskin syrjäytetään
Hyttinen pitää erittäin epätodennäköisenä, että presidentti ehdittäisiin syrjäyttää ennen virkakauden päättymistä aikataulun vuoksi.
– Kyllä tämä aikataulu on aika mahdoton, jos Trump halutaan vain syrjäyttää tästä virasta, Hyttinen toteaa.
Hyttinen näkee, että virkasyytteelle on kaksi vaihtoehtoa: Demokraatit haluavat estää Trumpia hakemasta presidentiksi uudelleen vuonna 2024 tai sitten demokraatit yrittävät savustaa Trumpia ulos.
– Se tässä on tärkeää, että demokraatit yrittävät estää Trumpia hakemasta uudelle kaudelle 2024. Sen he voivat tehdä, jos senaatti tuomitsee hänet, Hyttinen sanoo.
– Demokraatit saattavat myös yrittää painostaa Trumpia luopumaan vallasta, kuten Nixon teki aikanaan.
Hyttinen viittaa entisen Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin eroamiseen vuonna 1974, jolloin Nixon erosi oma-aloitteisesti virasta ja välttyi näin virkarikossyyteäänestykseltä. Taustalla eroon oli Watergate-skandaali.
– Eli Nixonia ei äänestetty virkarikossyytteessä, hän ei saanut tuomiota senaatista, vaan hän menetti puoleensa tuen ja tajusi sitten itse lähteä, ennen kuin tällaisia nöyryyttäviä äänestyspäätöksiä tulee, Hyttinen avaa.
Lue myös: Trump suunnittelee uhmakasta viimeistä viikkoa presidenttinä – varapresidentti Pencen toimet nyt avainasemassa
Pence tuskin pyrkii syrjäyttämään Trumpia
Trumpin syrjäyttämiseen virasta perustuslain 25. lisäyksen käyttäminen olisi nopeampi, mutta epätodennäköisempi keino. Se vaatisi sitä, että varapresidentti Mike Pence ja enemmistö hallituksen jäsenistä katsoisi presidentin olevan kykenemätön hoitamaan tehtäviään, jolloin he veisivät Trumpilta valtaoikeudet.
Pence ei ole ollut halukas tekemään niin, vaikka ei mediatietojen mukaan ole sulkenut sitä täysin pois.
Pykälä on aikanaan laadittu sellaisia tapauksia varten, joissa presidentti on esimerkiksi koomassa. Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, voidaanko sitä soveltaa Trumpin tapauksessa.
Trump voi yrittää armahtaa itsensä
Trumpia saattaa odottaa viimeviikkoisesta väkivaltaan yllyttämisestä myös rikossyytteitä presidenttikauden jälkeen.
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Maria Annalan mukaan on mahdollista, että Trump yrittää käyttää vielä presidenttinä ollessaan armahdusoikeutta itseensä. Kukaan presidentti ei ole tehnyt niin, joten sen laillisuudesta ei ole ennakkotapausta. Asia menisi luultavasti korkeimpaan oikeuteen.
– En ole keksinyt mitään syytä, miksi Trump ei tekisi sitä. Eihän hän siinä mitään häviäkään, Annala ennakoi.
Presidentin armahdusoikeus koskee vain liittovaltiotason syytteitä, joten onnistunut itsearmahduskaan ei suojaisi Trumpia osavaltiotason syytteiltä. Häneen kohdistuu esimerkiksi talousrikostutkintoja New Yorkissa.