Presidentiksi valitun tai istuvan presidentin syyttämisestä tai tuomitsemisesta oikeudessa ei pääosin ole ennakkotapauksia. Osassa tapauksista joudutaan tulkitsemaan perustuslakia.
Uusi presidenttikausi pelastaa Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin monelta oikeusjutulta, ja loputkaan syytteet tuskin tuovat hänelle merkittäviä tuomioita presidenttikauden aikana.
Trumpia vastaan on vireillä kymmeniä syytteitä, mutta niistä vakavimmat todennäköisesti raukeavat. Valtaosan lopuistakin Trumpin lakitiimi onnistunee vähintään lykkäämään presidenttikauden yli. Lisäksi Trump pystyisi käytännössä armahtamaan itsensä liittovaltion tuomioistuimen langettamista tuomioista.
Liittovaltion syytteet raukeamassa
Liittovaltiotasolla Trumpia vastaan on vireillä syytteitä kapinan lietsomisesta loppiaisena 2021 ja salaisten asiakirjojen säilyttämisestä Floridan Mar-a-Lagon kartanossa hänen presidenttikautensa jälkeen. Molemmissa tapauksissa syyttäjänä toimii Yhdysvaltain oikeusministeriön erikoissyyttäjä Jack Smith.
Lue myös: Trump valitsi kansliapäällikön – historiallinen nimitys
Asiakirjatapauksessa Trumpia vastaan on nostettu syyte lähes 40 syytekohdassa, joita ovat esimerkiksi salaliitto oikeuden estämiseksi, maanpuolustussalaisuuksien säilyttäminen vakoilulain vastaisesti ja väärien lausuntojen antaminen.
Capitol-mellakasta Trumpia syytetään juonimisesta Yhdysvaltain pettämiseksi, juonimisesta virallisen menettelyn estämiseksi sekä virallisen menettelyn estämisestä ja sen yrittämisestä.
Näistä syytteistä luovutaan hyvin todennäköisesti, sillä Smith ei ehdi saada syytekirjelmiään kasaan ennen kuin Trump astuu virkaansa.
Mediatietojen mukaan Smith on jo keskustellut oikeusministeriön kanssa tutkinnan lopettamisesta ennen Trumpin uuden kauden alkua. Näin vältettäisiin se, että Trumpin asettama oikeusministeri erottaisi Smithin heti ensi töikseen.
Smithin on tarkoitus kirjoittaa tutkintansa tuloksista raportti, mikä jäänee konkreettisimmaksi asiaksi vuosien tutkinnasta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
– Tosin voi olla, että tähän jäisi vielä se mahdollisuus, että seuraava presidentti päättäisi jatkaa tutkintaa vielä neljän vuoden päästä.
Hyssyttelyrahajutussa odotetaan tuomiota
Trumpin oikeusjutuista kimurantein tilanne on niin sanotussa hyssyttelyrahatapauksessa, jota on käyty New Yorkin osavaltion tuomioistuimessa.
Toukokuussa Trumpin todettiin syyllistyneen vuoden 2016 presidentinvaalien alla kirjanpidon väärentämiseen, kun hän oli peitellyt sitä, että oli maksattanut pornonäyttelijä Stormy Danielsin (oikealta nimeltään Stephanie Clifford) hiljaiseksi heidän suhteestaan. Trump todettiin syylliseksi 34 syytekohtaan, mutta hänelle ei ole vielä langetettu tuomiota.
Lue myös: Käykö diilimies Trumpin valtaannousu Suomelle kalliiksi? Ekonomistit vastaavat
Tuomio oli alkujaan määrä lukea jo syyskuussa, mutta se lykättiin tämän kuun 26. päivälle. Trumpin juristiarmeija tekee kaikkensa, jotta tuomiota ei luettaisi koskaan. Heidän odotetaan vetoavan siihen, että presidentiksi valittu nauttii samaa syytesuojaa osavaltioiden syytteiltä kuin istuva presidenttikin. Asiasta ei ole ennakkotapausta.
Tuomari Juan Merchan on kertonut päättävänsä viimeistään ensi viikon tiistaina, jättääkö hän Trumpin tuomitsematta.
Lindénin mukaan on kaksi kilpailevaa tulkintaa siitä, miksi Merchan päätti lykätä tuomionlukua vaalien yli. Joko Merchan halusi, ettei tuomio vaikuta vaalitulokseen, tai sitten hän halusi nähdä vaalituloksen ennen tuomion langettamista.
Jos koko tapausta ei lakaista maton alle, Trumpin juristien odotetaan käynnistävän loputtoman valitusmyllyn, jolla pyritään lykkäämään tuomion langettamista. Käsittelyn eri oikeusistuimissa odotetaan kestävän kuukausia tai jopa vuosia.
Lue myös: Ville Niinistö: Trumpin paluu uhkaa ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuutta
Vaikka Merchan estäisi valitukset ja langettaisi tuomion kuun lopulla, Trump tuskin joutuisi lukemaan tiilenpäitä. Todennäköisempiä rangaistuksia iäkkäälle ensikertalaiselle olisivat esimerkiksi sakot, kotiaresti tai yhdyskuntapalvelu.
– Ja vaikka Trump tuomittaisiin vankeuteen, alkaisi uusi valitusprosessi, jolla Trump pyrkisi lykkäämään tuomion toimeenpanoa. En osaa kuvitella, että istuva presidentti voisi joutua vankilaan, Lindén sanoo.
Vaalituloksen peukaloinnin käsittely jäissä
Georgian osavaltiossa Trumpia syytetään yrityksestä peukaloida vaalitulosta vuonna 2020. Yhteensä 13 rikossyytteen mukaan Trump pyrki häiritsemään presidentinvaaleja ja kääntämään niiden tuloksen omaksi edukseen. Trumpia syytetään myös valehtelemisesta lausunnoissaan, väärennettyjen asiakirjojen toimittamisesta sekä pyynnöistä virkamiehille rikkoa valansa.
Trump on pyrkinyt syrjäyttämään asiaa käsittelevän Fultonin piirikunnan syyttäjän Fani Willisin sillä perusteella, että tällä oli aiemmin suhde toisen syyttäjän kanssa. Vetoomustuomioistuimen päätös asiasta on tulossa vasta ensi vuonna.
Lisäksi Trump toivoi, että demokraatteja edustavaa Willisiä ei olisi valittu vaaleissa jatkamaan tehtävässään, mutta Willis voitti piirikunnan syyttäjänvaalit.
Lue myös: Putin: "Euroopan on palattava keskinäisen luottamuksen tilaan"
Jos Willis siirretään pois tapauksen käsittelystä, syytteet todennäköisesti raukeavat, sillä kukaan muu syyttäjä tuskin ottaa niitä hoitaakseen. Jos taas Willis jatkaisi syytteiden viemistä eteenpäin, päädyttäisiin tulkitsemaan perustuslakia. On epäselvää, voiko osavaltiotason syyttäjä ajaa syytteitä istuvaa presidenttiä vastaan.
Lindén uskoo, että tapaus hyllytettäisiin vähintään Trumpin toimikauden ajaksi, minkä jälkeen se saattaisi raueta kokonaan.
– Ei olisi tarkoituksenmukaista maan hallitsemisen kannalta, että istuva presidentti joutuisi istumaan pitkiä aikoja syytetyn penkillä.
Siviilikanteiden käsittely jatkunee
Rikossyytteiden lisäksi Trump vastaa oikeudessa lukuisiin siviilikanteisiin. Niitä on käynnissä muun muassa loppiaisen 2021 tapahtumista ja Trumpin omaisuuden arvon liioittelusta lainaehtojen parantamiseksi.
Kanteiden käsittely todennäköisesti jatkuu normaalisti, sillä toisin kuin monessa muussa Trumpin oikeusjutussa, niistä on ennakkotapaus. Vuonna 1997 Yhdysvaltain korkein oikeus totesi yksimielisesti, ettei istuva demokraattipresidentti Bill Clinton voi vedota presidentin koskemattomuuteen välttääkseen siviilioikeudenkäynnit virassa ollessaan.