Työikäisten osuus muuhun väestöön verrattuna on kutistumassa huolestuttavan pieneksi monissa Suomen kunnissa. Joissakin kunnissa yhtä työssäkäyvää kohti on jo yli kolme huollettavaa vuonna 2040. Etlan tutkijan mukaan ilman sote-uudistusta tilanteesta tulee täysin kestämätön.
Suomessa on yli 60 sellaista kuntaa, jossa huollettavia on 2,5 kertaa enemmän kuin muuta väestöä vuonna 2040. Kuntien väliset erot kärjistyvät.
Katso oman kuntasi huoltosuhde vuonna 2040 yllä olevasta kartasta. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä korkeampi huoltosuhde siellä on.
Heikoimmissa kunnissa huoltosuhdeluku yltää peräti 3,5 tuntumaan. 3,5 tarkoittaa, että jokaisella kymmenellä työllisellä on 35 huollettavaa vastuullaan.
Tai vastaavasti yksi työntekijä kantaa harteillaan kolmea ja puolikasta iäkästä, työtöntä tai lasta.
Yksi kolmesta töissä
Karuin tulevaisuuskuva löytyy Hyrynsalmelta, Luhangasta, Kivijärveltä, Kaskisista ja Pellosta. Kaikissa näistä kunnista huollettavia arvioidaan olevan yli kolme kertaa enemmän kuin työllisiä.
Hyrynsalmella huoltosuhde on nyt hieman yli kaksi. Eläkeläisten osuus kunnan väestöstä on yli 40 prosenttia.
– Sikäli olemme Suomessa edelläkävijä, että olemme nyt sitä, mitä muut kunnat ovat 5–10 vuoden päästä, kertoo Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala.
Sote vie rahat
Pienen Hyrynsalmen sote-kustannukset ovat 66 prosenttia koko kunnan budjetista ja jatkavat kasvuaan.
Ensi vuonna sosiaali- ja terveysmenojen ennustetaan kasvavan kaksi prosenttia. Veroäyri on jo kipurajoilla, joten muita palveluja on leikattava.
– Puhutaan 5–6 prosentin tasapainottamistarpeesta kunnan muille toiminnoille, kertoo Nurkkala.
Tilanne heikkenemässä
Suomalaisten kuntien keskimääräinen huoltosuhde on nyt 1,6. Vuonna 2040 keskiarvo on noussut 2,05:een.
Hajonta kuntien välillä on suuri ja suurenee edelleen.
Miltä tilanne kuulostaa?
– Kuulostaa siltä, että tilanne on ajautumassa aivan kestämättömäksi. Tämä laskelma osoittaa, että sote-uudistus on pakollinen. Suomessa on paljon kuntia, jotka eivät tule selviytymään edes lakisääteisistä velvoitteistaan, jos nykymeno jatkuu, kertoo Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Viesti tulevista kriisikunnista
Etlan Määttäsen viittaaman sote-uudistuksen yksi tavoite on jakaa rahoitusta nykyistä laajemmalle alueelle. Taustalta löytyvät tutut syyt.
– Väestö ikääntyy ja on paljon kuntia, joissa väki vanhenee paljon nopeammin kuin keskimäärin. Ja on paljon syrjäisiä kuntia, joissa työllisyys on aika matala. Näistä kunnista tulee kriisikuntia, jollei rahoitusmalleja muuteta, Määttänen sanoo.
Kuntaliitoksiinkaan ei riitä uskoa.
– Kuntaliitosten ongelma on se, että usein taloudellisesti heikot kunnat ovat vierekkäin ja silloin yhdistyminen ei paljoa auta. Erittäin hyvä tapa muuttaa tilannetta on saada työllisyysastetta ylöspäin. Myös maahanmuutossa on paljon potentiaalia.
Määttänen muistuttaa, että vaikka heikossa tilanteessa olevat kunnat saavat suhteellisen paljon valtionosuuksia, tuki ei lähellekään riitä korjaamaan tilannetta.
Huippuluvut Jomalassa ja Helsingissä
Voiko listalle päätyä tilastoharhakunta? Sellainen paikka, jossa sattuukin olemaan poikkeuksellisen paljon lapsiväestöä?
– Enemmän lapsia tarkoittaa, että tulee enemmän työikäisiä, mikäli lapset pysyvät kyseisessä kunnassa. Mutta vuonna 2040 tilanne on niissäkin kunnissa vaikea, koska he eivät ole vielä silloin työllisiä, Määttänen toteaa.
Toisessa ääripäässä on mielenkiintoinen kaksikko. Vuonna 2040 huoltosuhteeltaan alle 1,2:een lasketaan yltävä, piskuinen muutaman tuhannen asukkaan ahvenanmaalainen Jomalan kunta ja pääkaupunki Helsinki.
"Halpoja teollisuushalleja tarjolla"
Ja vielä takaisin Kainuuseen. Vielä 1960-luvulla Hyrynsalmi oli maakunnan teollistunein alue.
Nyt Ukkohallan katveessa työttömyysaste pyörii parinkymmenen hujakoilla. Palkansaajien vuoden tili yltää keskimäärin 20 000 euron tuntumaan.
Kunnassa tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin luottavaisesti, siitäkin huolimatta, että hallitus leikkasi vajaan miljoona euroa ensi vuoden valtionosuuksista.
– Kuntaan on tulossa kymmeniä tuulivoimaloita. Ja hei, meiltä saa halpoja teollisuushalleja, vinkkaa kunnanjohtaja.
Etlan laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja kunnittaiseen työllisyysasteeseen vuosina 2009–2012. Huollettaviin luetaan lapset, työttömät ja eläkeläiset.
Korjaus 2.10 klo 12:14. Kartan huoltosuhdelukemia korjattu.