Kunta-alan yli 400 000 työtekijän palkkaneuvottelut ovat käynnistyneet tänään. Samalla monen kuntapäättäjän sormi on siirtynyt laskimelle: mikäli 250 000 hoitajan palkat nousevat 5,1 prosenttia, se merkitsee suoraan veronkorotuksia kunnissa.
– Meillä se tarkoittaisin puolentoista prosentin veropainetta, sanoo kunnanjohtaja Arto Alpia Kaustiselta.
Hän tosin laskee mukaan myös opettajat ja muut varhaiskasvatuksen työntekijät ja heidän palkankorotuksensa. Selvää on, että kunnalla ei ole enää säästökohteita, ne on jo koluttu menneinä vuosina.
– Vaikea nähdä mistä saataisiin merkittäviä säästöjä, joilla palkankorotukset kuitattaisiin. Meillä on paljon myös lapsiperheitä, joten kouluja ja päiväkoteja tarvitaan ja esimerkiksi koulupuolella säästöt on jo viety pitkälle, sanoo Alpia.
Sote-menot jatkavat paisumistaan
Sote-menot, tuo viime vuosien kirosana, aiheuttaa vuosi vuodelta pahempaa vaivaa Kaustisellakin. Vuoden 2018 sote-menot tekivät kunnan budjettiin yli 63 prosentin loven eikä parempaa ole luvassa – päinvastoin. Kuntien kyky vastata palkankorotusvaatimuksiin on ainakin Kaustiselta katsottuna mahdoton.
– Tilanne on juuri näin. Suomessa on isojakin paikkakuntia, joissa on olemassa olevat asiat hyvässä kunnossa, mutta silti talous on todella huonossa jamassa, tietää Alpia.
Kaustinen on siitä hyvä esimerkki. Noin 4300 asukkaan kunta on ylittänyt hallituksen työllisyystavoitteen jo ajat sitten. Työllisyysaste on yli 78 prosenttia ja työttömyysaste on huidellut jo vuosia 5 prosentin lukemissa. Velkaa on silti vaikka muille jakaa.
– Me kuulumme Suomen velkaantuneimpiin kuntiin, vaikka kehitys on jo vuosia ollut hyvä, kertoo Alpia.
Kadunmiehiltä ymmärrystä
Kaustislaiset suhtautuvat hoitajien palkankorotusvaateisiin maltillisesti.
– Onhan tuo vaatimus kova, mutta eihän palkkakaan mikään valtava ole, että toisaalta ymmärrän hoitajia, sanoo Markku Lyytikäinen.
Nykyiseen 22 prosentin kuntaveroon hän ei silti korotusta ottaisi.
– Ei, kyllä se on jo riittävä!
Saku-Miska Rentola edustaa nuorta polvea ja loivempaa verovihaa.
– Pakkohan ne korotukset on jollakin rahalla hoitaa. Jos se on sitten veroprosentti millä ne rahoitetaan, niin sillä sitten, toteaa Rentola.
Osa pelkää, että palkankorotukset syövät jo ennestään heikentyneitä sote-palveluja. Taisto Hautakoskella on kokemusta viime vuosien sairasteluista ja siitä, että palveluiden taso on heikentynyt.
– Vuodepaikkoja on vähennetty ja kotiin lähtö tulee äkkiä sairaalasta. Ainakaan palveluita ei saisi vähentää, jos hoitajille maksetaan nuo palkankorotukset, sanoo Hautakoski.
Kun kunta on liki täystyöllisyydessä porskuttava kasvukunta eikä silti pärjää, rahaa kunta-alan palkkakiistaan odotetaan nyt muualta.
– Kyllä tässä esimerkiksi sote-menoihin pitäisi muutosta saada. Olisiko ihmisten omavastuun nostamista tulojen ja varallisuuden mukaan tai sitten valtion osallistumista enemmän näihin kustannuksiin? Jotain tässä on tehtävä, vaatii kunnanjohtaja Alpia.