Kokeneen oikeuspsykiatrin mukaan väkivaltafantasiointi on tavallista, eikä sitä pidä pelästyä – "Meillä kaikilla on mielikuvitusrauha"

Väkivaltafantasiointi on todella tavallista, eikä sitä pidä pelästyä, sanoo oikeuspsykiatri Mika Rautanen. Väkivaltaisista ajatuksista ei voi vetää suoraa viivaa tekoihin, sillä ne johtavat äärimmäisen harvalla toimintaan. 

Rautanen työskentelee Psykiatrisen vankisairaalan osastonylilääkärinä Vantaalla.

– Ihmiset ajattelevat hyvinkin väkivaltaisia ajatuksia ja lapset vielä aikuisia enemmän. Etenkin lapsilla väkivaltakuvasto ajatuksissa, kertomuksissa ja piirroksissa voi olla hyvinkin rikasta ilman, että he olisivat kokeneet trauman tai keskellä jotakin väkivaltaista vaihetta, Rautanen kuvailee MTV Uutisille.

– Näissä ajatuksissa kyse on useimmiten asioiden työstämisestä, joka voi olla rakentavaa. Se, että miettii joskus hyvinkin julmia tekoja, ei tarkoita sitä, että niitä joskus toteuttaa.

Kokenut oikeuspsykiatri varoittaakin vetämästä liian suoria viivoja väkivaltaisten ajatusten ja väkivaltaisten tekojen välille. Pelkkä ajatus ei vahingoita tai tapa ketään.

– Kehottaisin suhtautumaan väkivaltaisiin ajatuksiin rauhallisesti ja pelästymättä. Meillä kaikilla on mielikuvitusrauha, Rautanen sanoo.

– On ajateltu, että esimerkiksi unet toimivat eräänlaisina uhkasimulaattoreina, joissa käydään läpi kauheita asioita, jotta päivän vastoinkäymiset sujuisivat helpommin. Hyvinkin väkivaltaisten kuvastojen ajattelu voi auttaa saamaan asioita järjestykseen päässään niin, ettei tekoja tarvitse lähteä oikeasti toteuttamaan.

Tyypillinen väkivalta on yhtäkkistä

Väkivaltafantasioiden yhteys väkivalta- ja henkirikoksiin nousi yhteiskunnalliseen keskusteluun Valkeakosken viikonloppuisen teinisurman myötä. Teosta epäilty 18-vuotias mies oli kirjoittanut viime maaliskuussa Ylilauta-keskustelufoorumilla, että aikoo tappaa jonkun naisen kuristamalla.

– Valkeakosken henkirikos oli täysin sallimaton teko ja hirveä tapahtuma, sitä ei voi millään tavalla puolustella, Rautanen sanoo.

– Tärkeää on ajatella, että pelkkä väkivaltaisten ajatusten miettiminen tuskin on suoraan johtanut tekijää tähän kauheaan tekoon, vaan tähän pisteeseen päätymisen on täytynyt vaatia aika paljon henkilökohtaisia ongelmia hänen elämässään.

Yleisimmin väkivalta- ja henkirikosten taustalla on hyvin yhtäkkinen, impulsiivinen ja harkitsematon toiminta. Tästä syystä mediasta saa usein lukea tai kuulla hyvin julmistakin väkivallanteoista, jotka ovat tulleet kaikille yllätyksenä ja joista naapurusto on ihmeissään.

– Perhesurmat, joita Suomessa tapahtuu hyvin paljon, ovat yksi esimerkki tällaisesta rikoksesta, jota läheistenkin ihmisten on vaikea ennakoida.

Netti täynnä vihaa ja väkivaltaa

Netin keskustelufoorumit ovat täynnä vihapuhetta ja ihmisten kuvailuja hyvinkin väkivaltaisista teoista. 

– Jos väkivaltafantasiointi johtaisi automaattisesti tekoihin, väkivaltarikosten määrä tilastoissa ei laskisi jatkuvasti niin kuin nyt tapahtuu, vaan pikemminkin kasvaisi eksponentiaalisesti, Rautanen muistuttaa.

Väkivaltafantasioiden käsittely muiden saman mielisten anonyymien netinkäyttäjien kanssa ei kuitenkaan ole välttämättä hyväksi ihmiselle. 

– Tähän ei kuitenkaan ole yhtä selkeää vastausta. Tilannetta voitaisiin verrata päihdehoitopaikkaan, jossa ei saa päihteidenkäytön lisäksi myöskään puhua päihteistä, jotta päihteet eivät pyöri koko ajan kuntoutujien ajatuksissa. Toimiiko käytäntö, siihen ei ole saatu mitään varmuutta, Rautanen pohtii.

– Se tiedetään kuitenkin varmuudella, että esimerkiksi itsemurha-ajatuksista saa ja pitääkin kysyä, jotta henkilö pääsee puhumaan asiasta. Ennen kuviteltiin, että kysyminen voisi vahingossa laukaista itsemurhan.

Toisinaan väkivaltaa aikova vuotaa teon

Kaikki netin väkivaltainen kirjoittelu ei kuitenkaan ole viatonta. On mahdollista, että kirjoittaja todellakin aikoo toteuttaa teon.

– Jos tekijä tahtoo väkivallanteollaan näyttää jotakin ulospäin, hakea teolle oikeutusta, julistaa tai jopa juhlistaa sitä, hän monesti vuotaa siitä jotakin tietoa ja usein nimenomaan nettiin, Rautanen kertoo.

Tällaisesta on tietenkin hyvä ilmoittaa viranomaisille.

– On siis mahdollista, että väkivaltaisten ajatusten julkaiseminen on merkki huolestuttavasta väkivaltaisesta ajattelusta. Tällöin voi tapahtua ikään kuin edellä kuvaamani kaltaista väkivaltaisten ajatusten ylivuotoa tai sitten henkilö haluaisi apua tilanteeseensa, muttei oikein tiedä mistä sitä hakea.

Huolestua kannattaa Rautasen mukaan myös silloin, jos väkivaltaiset ajatukset alkavat häiritä elämää tai muuttuvat teoiksi.

– Jos huomaa tekevänsä pienimuotoisiakin väkivaltaisia tekoja, joita ei halua tehdä, kannattaa hakea apua. 

Julmien asioiden ajattelu ei tee ihmisestä väkivaltaista ja Rautanen toivookin, ettei siitä jaeta automaattisesti otsaan tulevaisuuden väkivaltarikollisen leimaa.

– Apua pitää voida hakea täysin rauhassa, jos kokee väkivaltaiset ajatukset ongelmaksi, Rautanen toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat