Tulevaisuudessa eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja eli zoonooseja saattaa esiintyä entistä enemmän. Viime vuosina maailmalla on jyllännyt vakavia sairauksia, kuten hullunlehmäntautia, lintuinfluenssaa, sikainfluenssaa, SARS- ja MERS-virusta. Ne ovat levinneet ihmisiin juuri eläimistä. Mistä tarkalleen ottaen nämä viheliäiset taudit ovat lähtöisin? Entä miten ne käytännössä tarttuvat?
Hullunlehmäntauti
Hullunlehmäntauti on nautaeläimillä esiintyvä sienimäinen aivorappeutumasairaus, joka ihmisissä tunnetaan nimellä Creutzfeldt-Jakobin tauti.
Ensimmäisen kerran yhteys näiden tautien välillä havaittiin vuonna 1996 Iso-Britanniassa. Epäillään, että hullunlehmäntauti olisi siirtynyt ihmisiin nautaperäisen ravinnon välityksellä. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty täysin pitävästi todistamaan.
– Taudin aiheuttaa tarttuva, normaalista niin sanotusta prioniproteiinista väärin muuntunut proteiini ja vähitellen kasautuva proteiini estää hermosolujen normaalin toiminnan. Tauti on harvinainen, eikä sitä Suomessa ihmisillä ole todettu lainkaan, kuvaa erikoistutkija Jussi Sane Infektiotautien torjunnan osastolta THL:stä.
Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssavirukset ovat puolestaan monimuotoinen virusryhmä. Villeillä vesilinnuilla esiintyy useita eri A-influenssaviruksen alatyyppejä, joista suurin osa ei aiheuta oireita.
Aasiasta alun perin levinneet tietyt alatyypit, kuten H5 ja H7 aiheuttavat vakavia influenssaepidemioita esimerkiksi siipikarjassa. Viruksen alatyyppi H5N1 tarttuu myös ihmisiin.
– Lähes kaikki H5N1-virustyyppiin sairastuneet ihmiset ovat saaneet tartunnan käsiteltyään sairastunutta siipikarjaa tai sen eritteitä, usein heikoissa hygieniaoloissa, kertoo Sane.
Viime vuosina Kiinasta on levinnyt H7N9-virusta, jota on löydetty etenkin kanoista, ankoista ja kyyhkysistä. H7N9-virus leviää ihmisiin sairastuneista linnuista tai niiden ulosteista. Linnuista ihmisiin levinneet influenssavirukset eivät vielä leviä tehokkaasti ihmisten välillä. Leviäminen ihmisestä toiseen on siis erittäin harvinaista.
H5N1-viruksen tartuttamia ihmisiä on viime aikoina diagnosoitu paljon esimerkiksi Egyptissä. Tartunnan saaneista monet ovat kuolleet. Lintuinfluenssan on havaittu leviävän lähinnä siipikarjan kuljetusreittejä pitkin.
Sikainfluenssa
Sioissa esiintyy A-viruksen aiheuttamaa influenssaa, joita on ainakin kolmea eri alatyyppiä. Sikainfluenssaksi alettiin kutsua myös vuonna 2009 Meksikossa ihmisissä havaittua epidemiaa. Taudin aiheuttaja muistutti läheisimmin geneettisesti juuri sian influenssavirusta.
Virus alkoi levitä tehokkaasti ihmisestä toiseen. Viruksessa oli osia sian, lintujen ja ihmisen influenssaviruksista, mutta virus oli matkalla muotoutunut kokonaan uudeksi virukseksi. Virus sai todennäköisesti alkunsa juuri siasta.
Ebola
Viruksen aiheuttaman verenvuotokuumeen eli ebolan epäillään levinneen ihmiseen hedelmälepakoiden välityksellä. Hedelmälepakoiden uskotaan olevan viruksen kantaja ja isäntälaji, ja ne myös levittävät virusta suoraan ihmiseen.
– Ebola on saattanut levitä ihmiseen myös muista tartunnan saaneista eläimistä, kuten simpansseista, gorilloista, apinoista ja antiloopeista, jotka ovat olleet sairaita tai kuolleita. Tartunta on kuitenkin edellyttänyt kosketusta ruumiineritteisiin, kuten vereen, Sane kertoo.
Viime vuonna alkanut Länsi-Afrikan ebolaepidemia lähti alun perin leviämään Guineasta, ja ensimmäisessä tapauksessa pienen 2-vuotiaan tytön tiedetään olleen lepakkoon kosketuksissa.
Ebola leviää myös ihmisten välillä. Ebola tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen tai kuolleen ruumiineritteisiin, kuten vereen, sylkeen ja virtsaan. Ebola voi myös tarttua suojaamattomassa seksikontaktissa sairaan tai toipuvan henkilön kanssa. Ebola ei tartu ilmateitse, hyttysten välityksellä, eikä pilaantuneen ruoan tai veden välityksellä.
Sars
SARS-viruksen aiheuttama keuhkoinfektio lähti leviämään Aasiassa vuonna 2003, ja ensimmäinen tapaus raportoitiin Kiinassa. SARS kuuluu koronaviruksiin, joita löytyy alun perin lepakoista. On mahdoton tietää, missä ja miten tarkalleen ottaen virus levisi lepakosta ihmiseen.
– On mahdollista, että virus on tarttunut niin sanottujen väli-isäntien kautta eli monet eläimet ovat saattaneet saada infektion lepakosta ja siirtää sen ihmiseen, erikoistutkija Jussi Sane THL:stä kertoo.
Ensisijainen tartuntatapa on läheinen kosketus sarsia sairastavaan henkilöön.
Mers
Hengitystieinfektion ihmiselle aiheuttama MERS-virus kuuluu myös koronaviruksiin kuten SARS. MERS lähti leviämään vuonna 2012, mutta tartuntalähde ja reitti ovat edelleen jossain määrin epäselviä.
– On kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että MERS-virusta esiintyy kameleissa, sillä niistä on löydetty virusta ja sen vasta-aineita. Kameleiden arvioidaan tartuttavan virusta suorasti tai epäsuorasti ihmiseen. Vielä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, miten virus käytännössä tarttuu, mutta esimerkiksi tehokas ilmateitse tarttuminen näyttäisi epätodennäköiseltä, Sane kertoo.
MERS-koronavirusta on ensimmäiseksi havaittu Saudi-Arabiassa, uusimmat tautitapaukset ovat Etelä-Koreassa. Tauti on levinnyt ihmisestä toiseen pääsoin sairaaloissa.
Lähteet:
- Erikoistutkija,epidemiologi Jussi Sane,Infektiotautien torjunnan osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- THL:n verkkosivut/infektiotaudit