Ihmisestä eläimeen ja päinvastoin tarttuvaa virusperäistä tautia kutsutaan zoonoosiksi. Etenkin viime vuosikymmenien aikana zoonoosit ovat uhanneet ihmishenkiä ympäri maailman.
Kehittynyt lääketiede on mahdollistanut vastarokotteiden ja lääkkeiden valmistamisen, joiden avulla tartuntatautien leviäminen on hidastettu tai kokonaan estetty. Tästä toimii vakuuttavana esimerkkinä miljoonia ihmisiä tappanut isorokko, joka 1980-luvulla julistettiin hävitetyksi, muistuttaa muun muassa Live Science.
Virusten vakavuudesta kertoo myös vuosina 2014–2016 Länsi-Afrikassa riehunut Ebola-virus, joka tappoi jopa 90 prosenttia tautiin sairastuneista. Tilastot tekevätkin siitä tappavimman Ebola-lajikkeen tähän mennessä.
Isorokon ja Ebolan lisäksi ihmiskunta on kärsinyt useista muistakin vakavista virusperäisistä taudeista.
Marburg-virus
Tutkijat löysivät Marburg-viruksen vuonna 1967, kun saksalaiset laboratorion työntekijät saivat tartunnan Ugandasta tuoduista apinoista.
Terveyskirjaston mukaan viruksen isäntäeläin lienee kuitenkin hedelmälepakkolaji, ja apina on toiminut viruksen uhrina siinä missä ihminenkin.
Marburg-viruksessa on viitteitä Ebolaan, sillä ne molemmat aiheuttavat verenvuotokuumetta. Vakavimmissa tapauksissa tartunnan saanut henkilö kärsii korkeasta kuumeesta ja sisäisestä verenvuodosta, joka voi johtaa kuolemaan.
Marburg-viruksen kuolleisuus oli aluksi 25 prosenttia, mutta vuosina 1998–2000 se kohosi yli 80 prosenttiin.
Ebolavirus
Ensimmäisen kerran Ebolavirus todettiin Afrikan Sudanissa ja Kongossa vuonna 1976. Ebola tarttuu suorassa kosketuksessa sairastuneen ruumiineritteisiin, muun muassa vereen tai sylkeen. Virus voi tarttua niin ihmisestä kuin eläimestäkin.
Ebolaviruksen asiantuntija Elke Muhlberger on arvioinut Live Sciencelle, että viruslajin kuolleisuusaste on vaihdellut rajusti. Esimerkiksi Ebola Reston-lajike ei aiheuta ihmisessä välttämättä minkäänlaisia oireita, kun taas Ebola Bundibugyo-lajike tappoi Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Sudanissa noin 70 prosenttia tartunnan saaneista.
Lue lisää: Tutkijat löysivät koronaviruksesta kahta eri tyyppiä, joista toinen on aggressiivisempi – WHO ilmoitti kuolleisuusprosentin nousseen: "Viruksen kokonaisvaltaiselle tutkimukselle on kiire"
Rabies
Rabies eli vesikauhu on aivotulehdus, jonka ihminen saa yleisimmin eläimen puremasta. Taudin itämisaika on useimmiten muutamia kymmeniä päiviä, mutta THL:n mukaan se voi vaihdella 10 päivästä jopa vuosiin.
Vaikka vuonna 1920-luvulla kehitetty rabiesrokote auttoi kukistamaan taudin levinneisyyden lähes olemattomiin suuressa osassa maapalloa, niin Intiassa ja Afrikassa se on edelleen todellinen ongelma.
Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee rabiekseen joka vuosi.
HI-virus
Tämän päivän tappavimmaksi virukseksi luokitellaan HI-virus. Se tarttuu suojaamattomassa seksissä ja muun muassa veren välityksellä.
HI-virus vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään ja heikentää elimistön puolustuskykyä. Vuoden 1980-luvun alkupuolella löydetty HIV on tappanut arviolta 32 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.
Kehittynyt lääketiede ja tehokkaat lääkkeet ovat kuitenkin mahdollistaneet sen, että HI-virusta kantava henkilö voi elää sairautensa kanssa jopa vuosia.
HIV jyllää etenkin matalan ja keskitulotason maissa, joissa on todettu 95 prosenttia tuoreimmista tartunnoista. Arviolta yksi henkilö 25:sta on HIV-positiivinen Maailman terveysjärjestön toiminta-alueella Afrikassa. Alueeseen kuuluu muun muassa Nigeria, Namibia ja Kenia.
Isorokko
Isorokko aiheuttaa korkeaa kuumetta, ihottumaa ja rakkulaista ihoa.
Ihmiskunta taisteli tappavaa isorokkoa vastaan kauan, ennen kuin se julistettiin hävitetyksi 1980-luvulla. Variolaviruksen aiheuttama isorokko leviää niin kosketuksen välityksellä kuin pisaratartuntana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tartunta voi tulla myös esimerkiksi potilaan käyttämistä liinavaatteista.
Isorokkoon on kuollut arviolta joka kolmas tartunnan saanut. Kuolleisuusaste oli korkeampi Euroopan ulkopuolella kuin Euroopassa. 1900-luvulla isorokkoon kuoli noin 300 miljoonaa henkilöä.
Taudista hengissä selvinneet jäivät kärsimään pahoista jälkivammoista, muun muassa viruksen aiheuttamasta sokeudesta.
THL:n mukaan isorokko saatiin nujerrettua maapallolta lopulta vacciniaviruksesta valmistettujen rokotusten avulla.
Hantavirukset
Hantaviruksen keuhko-oireyhtymä (Hantavirus pulmonary syndrome, HPS) sai laajaa huomiota Yhdysvalloissa vuonna 1993, kun nuori ja terve pariskunta kuoli hengitystieoireisiin äkillisesti.
Muutamia kuukausia myöhemmin terveysviranomaiset vahvistivat viruksen löytyneen peurahiirestä.
Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan yli 600 ihmistä sai tartunnan, joista 36 prosenttia menehtyi tautiin.
Virus ei niinkään tarttunut ihmisestä toiseen, vaan ihmisen tiedetään saaneen virus altistuttuaan sairastuneen hiiren ulosteelle.
Kuitenkin Kiinassa ja Argentiinassa on vahvistettu yksittäisiä tartuntatapauksia ihmisestä ihmiseen. Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan kyseessä on ollut hantaviruksen alalajike.
Influenssa
Maailmassa liki puoli miljoonaa ihmistä kuolee influenssaan vuosittain.
Maailman tappavin flunssaperäinen pandemia, joka tunnetaan myös nimellä espanjantauti, ilmeni vuonna 1918 ja siihen sairastui 40 prosenttia maailman väestöstä. Lintuinfluenssaksi lukeutuva espanjantauti tappoi yhteensä arviolta 50 miljoonaa ihmistä.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että espanjantaudin kaltaisia viruksia voi hyvinkin ilmetä uudelleen vuosien saatossa.
Dengue
Denguevirus aiheuttaa kuumetautia. Ensimmäisen kerran virus todettiin 1950-luvulla Filippiineillä sekä Thaimaassa, minkä jälkeen se on levinnyt trooppisille ja subtrooppisille alueille ympäri maailmaa.
Liki 40 prosenttia maailman väestöstä asuu parhaillaan denguen vallitsemilla alueilla, joista etenkin virusta kantavat hyönteiset levittävät tautia maapallon lämmetessä.
Lue lisää: Onko koronavirus pahempi kuin sars tai kausi-influenssa? Näin moni koronaan sairastunut todella kuolee tautiin
Dengue on malarian jälkeen toiseksi suurin kuumeen aiheuttaja maailmanlaajuisesti.
Tautiin ei ole olemassa lääkehoitoa, vaan hoito on oireiden mukaista. Tartunnan saamista voi ehkäistä suojautumalla hyttysten pistoksilta.
THL:n mukaan Suomessa vahvistetaan vuosittain kymmeniä denguetartuntoja.
Rotavirus
Rotavirus aiheuttaa ripuli-oksennustautia. Rotavirus tarttuu niin hengitysteiden kautta kuin virukselle saastuneiden pintojen, ruokien ja juomien väiltyksellä.
Viruksen aiheuttamaan vatsatautiin ei ole täsmälääkettä.
Siinä, missä teollisuusmaissa lasten kuolleisuus rotavirukseen on matala, niin kehitysmaissa tauti voi olla hyvinkin tappava. Kehitysmaissa oikeanlaisen nesteytyksen ja ravinnon saaminen sairastumisen jälkeen voi olla heikkoa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vuonna 2008 rotavirukseen kuoli maailmanlaajuisesti 435 000 alle 5-vuotiasta lasta.
Lue lisää: Influenssa johtaa joka vuosi 500 henkilön kuolemaan – epidemia alkanut nyt normaalia myöhemmin, kannattaako rokote vielä ottaa?
SARS-CoV
Koronavirusperheeseen lukeutuva SARS-CoV aiheuttaa vakavia hengitystieoireita. Se esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2002 eteläisessä Kiinassa.
Tauti esiintyi etenkin lepakoissa, ennen kuin se todettiin ensimmäisen kerran ihmisessä. SARS levisi yhteensä 26 maahan ja tartunnan sai yli 8 000 ihmistä. Virukseen kuoli yli 770 ihmistä kahden vuoden aikana.
SARS tarttuu kosketuksessa ja pisaratartuntana, ja se aiheuttaa hengenvakavaa keuhkokuumetta.
Tautiin ei ole olemassa vastalääkettä.
SARS-CoV-2
SARS-CoV-2 liittyy samaan laajaan virusperheeseen kuin SARS-CoV. SARS-CoV-2 aiheuttaa uudenlaista koronavirusta COVID-19.
Uudenlainen koronavirus havaittiin ensimmäisen kerran Kiinan Wuhanissa joulukuussa 2019, josta se on sittemmin levinnyt laajasti ympäri maailman. Useat maat ovat rajoittaneet liikkumista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Maat ovat sulkeneet rajojaan ja päiväkodit sekä koulut ovat sulkeneet oviaan viruksen leviämisen pelossa.
Taudin oireet aiheuttavat kuumetta, kuivaa yskää ja hengenahdistusta, jotka saattavat johtaa keuhkokuumeesen.
Tautiin ei ole olemassa täsmälääkettä.
MERS-CoV
Saudi-Arabiasta lähtöisin oleva MERS (Middle East respiratory syndrome) havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Myös MERS luokitellaan koronavirukseksi.
Alun alkaen MERS tarttui lepakosta kameliin, josta se tarttui ihmiseen.
Oireet aiheuttavat kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, mutta myös keuhkokuumetta. Taudin kuolleisuusaste on 30–40 prosentin välimaastossa, mikä tekee taudista tappavimman eläimestä ihmiseen tarttuneen koronaviruksen tähän mennessä.
Myöskään MERSiin ei ole olemassa vastarokotetta.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Live Science, Yhdysvaltain tautikeskus.