Verohallinnolle saapui viime vuonna noin 15 500 vihjettä. Nettilomake on kolminkertaistunut ilmoitusten määrän.
Viime vuonna vihjeitä saapui lähemmäs 11 000 ja tänä vuonna kesäkuun alkupäiviin mennessä yli 4500.
– Määrä yllätti, tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen myöntää.
Vihjetietolomake otettiin käyttöön puolitoista vuotta sitten. Yleisimpiä ovat yritystoimintaan liittyvät vihjeet. Niitä on 80 prosenttia kaikista vihjeistä. Ei siis ihme, että vinkit keskittyvät suuriin kaupunkeihin, joissa on paljon liiketoimintaa.
– Ravintola- ja rakennusalasta on tullut perinteisesti paljon vihjeitä, mutta digitalisaatio ja tulonmuodostuksen monipuolistuminen heijastuu meillekin. Netin välityksellä käytävästä kaupasta tulee paljon vihjeitä ja erilaisista pienistä palveluntarjoajista, Säkkinen kertoo.
Heimo Säkkinen myöntää, että vihjeiden suuri määrä yllätti.
Tavallisesta palkan- ja eläkkeensaajasta tulee vain vähän vihjeitä. Millainen on yleisin yksityishenkilöistä annettava vihje?
– Epäillään, että vuokratuloja salataan, palkkatuloja salataan. Saattaa olla havainto, että ihminen lähtee töihin, mutta mitään tulotietoja julkisessa rekisterissä ei näyttäisi olevan.
Vihjeitä annetaan vain harvoin kiusaamistarkoituksessa.
Miten usein saamanne vihjeet pitävät paikkansa?
– On vähän makukysymys miten paikkansapitävyys tulkitaan. Niissä on perusasia ihan asiallinen, eli se liittyy verotukseen. Merkityksestä voidaan aina keskustella erikseen. Vihjeenantaja tekee havaintoja bruttotulosta, ja me huomioimme luonnollisesti tulonhankintaan liittyvät vähennykset. Paljonko jää verotettavaa tuloa, on aina asia erikseen, Heimo Säkkinen muistuttaa.
Neljä tyypillistä vihjettäSeuraavassa neljä verohallintoon lähetettyä vihjettä. Heimo Säkkinen kertoo niiden kuvaavan hyvin sitä, millaisia vihjeitä lomakkeen kautta saapuu. Ravintola Ravintola toimii eteläsuomalaisessa kaupungissa. Ravintolan myynti painottuu lounasmyyntiin. Ravintolasta saa myös a la carte -annoksia ja take away -annoksia. Asiakkaan havaintojen mukaan käteismyyntiä ei lyödä kassaan lounasaikaan, eikä asiakkaille tarjota kuittia. Asiakas oli maksanut lounaan käteisellä ja pyytänyt erikseen kuittia. Asiakkaalle oli annettu maksupäätteen vieressä olleesta kuittipinosta aiemmin kortilla maksaneen asiakkaan kuitti. Asiakas ei saanut kuittia omasta ostoksestaan. Lopputulos: Kohde odottaa tarkastuksen alkamista. Rakennusala Kyseessä on Etelä-Suomessa toimiva pienehkö osakeyhtiömuotoinen rakennusyritys. Yrityksen omistajat ja vastuuhenkilöt ovat Viron kansalaisia. Yhtiö myy rakentamispalveluita lähinnä yksityishenkilöille. Vihjeen antanut asiakas oli sopinut yhtiön kanssa omakotitalon rakentamisesta. Asiakas oli alkanut ihmetellä, kun urakkaan liittyviä laskuja oli tullut sekä suomalaisen että virolaisen yhtiön nimissä. Vihjeen analysoinnin yhteydessä ilmeni, että suomalaisen osakeyhtiön taustahenkilöillä oli toinen saman alan yhtiö Virossa. Vihjeen perusteella oli pääteltävissä, että urakkasumma oli jaettu suomalaiselle ja virolaiselle yhtiölle. Lisäksi virolainen yhtiö laskutti erikseen koneiden vuoksia. Vihjeen perusteella oli havaittavissa, että urakan pilkkomisella ja keskinäisellä laskutuksella suomalaisen yhtiön tulos siirrettiin Viroon. Lopputulos: Kohde odottaa tarkastuksen alkamista. Koiranpentujen myyntiä Vihjeen mukaan eteläsuomalaisessa kaupungissa asuva rouva on myynyt vuodesta 1978 alkaen koiranpentuja. Vihjeen mukaan vuonna 2012 oli myyty 31 pentua, 2013 27 pentua, 2014 33 pentua ja vuonna 2015 vihjeen antohetkeen mennessä noin 10 pentua. Vihjeen mukaan yhden koiranpennun hinta on 1000 euroa. Vihjeessä todettiin lisäksi, että kyseisen kasvattajan myymien koiranpentujen määrä selviää Suomen Kennelliiton sivuilla olevista kasvattajatiedoista. Vihjeen analysoinnin yhteydessä todettiin, että Kennelliiton sivuilta on todennettavissa vihjeen mukaiset myyntitiedot. Koirien myyjä on palkkatyössä. Pentujen myynnistä ei ole koskaan annettu veroilmoitusta. Henkilöverotus jatkaa asian selvittelyä. Nettikauppaa autotarvikkeista Suomalainen yrittäjä oli lähettänyt havainnon nettiosoitteesta. Vihjeessä kerrotaan, että saksalainen yritys ottaa netissä vastaan autotarvikkeiden tilauksia. Tavarat toimitetaan Saksasta suomalaiselle ostajalle. Vihjeen antajan havaintojen mukaan myynti on sen verran merkittävää, että saksalaisen yrityksen tulisi rekisteröityä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi ja tilittää myynnin vero Suomeen. Lisäksi vihjeen antaja totesi, että Suomessa toimivat yritykset joutuvat mainitun nettimyynnin vuoksi epäedullisempaan kilpailutilanteeseen. Vihje kuvaa hyvin sitä, että kansainvälistyminen ja digitalisaation hyödyntäminen tuo myös verottajalle haasteita. Rajat ylittävän tavaramyynnin valvonta ja verojen tilittäminen oikeaan maahan on myös eurooppalaisella tasolla hankala valvottava. Verohallinnossa on sähköisen kaupan projektissa kehitetty luottokorttien ostotietoihin ja rahaliikenteen tietojen perusteella valvontakeinoja, joiden avulla aiempaa paremmin pystytään valvomaan EU:n sisällä rajat ylittävää kauppaa, myyjien rekisteröitymistä ja verojen tilitystä oikeaan maahan. Kyseinen tapaus on myös valvontaprojektin kohteita. |
Rahallisesta vaikutuksesta ei tiedetä
Vihjeiden käsittelyssä tekee päätoimisesti työtä kymmenisen henkeä.
– Verotuksen eri prosesseihin ja jatkoselvittelyihin menee vihjeistä 10–15 prosenttia. Korostan, että se on ensi hetken toimenpide. Näitä vihjeitä voidaan hyödyntää myöhemminkin ja verotarkastuksessa niitä hyödynnetään parinkin vuoden päästä, Säkkinen kertoo.
Verovilpistä vinkkaaminen on tehty helpoksi.
Vihjeiden rahallisesta vaikutuksesta ei ole vielä tietoa.
– Tällä hetkellä emme sitä tietoa kerää, mutta jonkinlaisia seurantatietoja kehitetään, Säkkinen sanoo.