Ulkomaisesta verkkokaupasta tilattu alkoholi on marraskuusta alkaen Tullin ja Verohallinnon tehostetun valvonnan kohteena. Tarkoituksena on varmistaa, että valmisteverot saadaan kerättyä.
Nyt saamatta jää vuosittain kymmeniä miljoonia, ehkä jopa sata miljoonaa euroa. Tehovalvontaa varten on myönnetty lähes kolmen miljoonan euron rahoitus.
Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit sanoo, että vielä kymmenen vuotta sitten puhuttiin vielä joistakin miljoonista euroista menetettyinä veroina. Uusia bisnesmahdollisuuksia myyjille syntyi hänen mukaansa varsinkin korona-aikana, kun matkustaminen väheni dramaattisesti.
– Toisaalta ostajille on tullut tutummaksi, miten verkosta voi ostaa alkoholia. Tiedän, että netissä alkoholia myyvien myymälöiden osalta monesti on pyritty vähän häivyttämään tätä verokysymystä. Sen selvittäminen ei ole aina asiakkaalle kovin helppoa, koska tilanne on monesti sellainen, että myyjä saattaa antaa ymmärtää, että verot on maksettu ja asiakkaalle ei tule muita kustannuksia, Rakshit toteaa.
Korona-aika kasvattanut alkoholin verkko-ostamista
Alkoholin ostaminen verkosta on kasvanut selvästi viime vuosina. Viime vuonna määrä kohosi lähes 33 miljoonaan litraan, kun vuonna 2019 luku oli 11 miljoonaa litraa. Selvästi eniten on tilattu olutta.
Alkoholin etämyynnin sallittavuudesta on kiistelty Suomessa vuosien ajan. Etämyynnistä on kyse silloin, kun myyjä hoitaa ostoksesta maksettavat verot ja hoitaa sen kuljettamisen Suomeen. Etäostossa veroista ja kuljetuksesta vastaa ostaja. Etäostamisen laillisuudesta ei näyttäisi olevan epäselvyyttä.
Alkoholilaissa ei ole etämyynnistä mitään mainintaa, joten se ei voi olla kiellettyä. Alkoholilakia valvovan Valviran ohjeista saa sen kuvan, että myyjä rikkoisi lakia järjestäessään tuotteen kuljettamisen. Valvira toteaa, että myyjä voi tosin ostajan toimeksiannosta avustaa kuljetuksen hankkimisessa.
Alkoholilain valmistelija sosiaali- ja terveysministeriö sekä lakia valvova Valvira ovat kuitenkin tulkinneet, että kyseessä olisi Suomen rajojen sisällä tapahtuva alkoholin vähittäismyynti, johon tarvitaan lupa. Yli 5,5 prosentin vahvuisten alkoholien osalta se ei kuitenkaan ole Suomessa mahdollista muille kuin monopoliyhtiö Alkolle.
Yksi etämyyntiä Suomeen tekevistä yrityksistä on Ranskassa Bordeaux'n lähellä sijaitseva Château Carsin. Yritys myy viinejä niin Alkoon, ravintoloihin kuin suoraan suomalaisille verkko-ostajille. Viikonloppuna Ruoka- ja viinimessuilla yrityksen tuotteita esitellyt toimitusjohtaja Nea Berglund kuvailee viinien kuljetusta seuraavasti.
– Ostaja valtuuttaa meidät hoitamaan verot hänen puolestaan. Jokaisesta pullosta viimeisen 25 vuoden aikana olemme maksaneet verot. Kuljetus on laskussa omalla rivillään eli se on täysin erillinen. Ostaja valtuuttaa tavallaan meidät hoitamaan sen kuljetuksen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun tuote lähtee meiltä, lätkäisemme siihen tarran ja sitten se kulkee siinä putkessa kotioveltani asiakkaan kotiovelle, sanoo Berglund.
"Sellaisia lupia ei voida edellyttää, mitä ei voida myöntää"
Nykyiseen alkoholilakiin yritettiin sisällyttää etämyynnin kieltoa, mutta se olisi rikkonut yhtä EU:n perusperiaatetta eli tavaroiden vapaata liikkuvuutta. Eurooppaoikeuden tohtorikoulutettava Kukka Kuusela Helsingin yliopistosta ei ymmärrä STM:n ja Valviran tulkintaa, jonka mukaan etämyynti olisi tosiasiassa luvanvaraista vähittäismyyntiä.
– Kun alkoholituote liikkuu Suomen rajan yli, niin ei etämyynti muutu vähittäismyynniksi. Etämyyntiä ja vähittäismyyntiä kohdellaan käsittääkseni liikevoiton verotuksen kannalta eri tavalla. Tähän liittyy myös se, että onko edes mahdollista saada vähittäismyyntilupaa, jos olet sijoittautunut ulkomaille. Sellaisia lupia ei voida keneltäkään edellyttää, mitä ei tosiasiallisesti voida myöntää. Kyllä tässä olisi paljon selvennyksen varaa, Kuusela toteaa.
Viranomaiset ovat yrittäneet hakea etämyynti-tulkintaan selvyyttä myös oikeusteitse. Valvira teki kaksi vuotta sitten tutkintapyynnöt muutamista alkoholia verkossa myyvistä ulkomailla toimivista yrityksistä, joilla oli veroedustaja Suomessa. Tullin esitutkinnassa törkeistä alkoholirikoksista epäiltiin myös Nea Berglundia ja hänen isäänsä, jotka pyörittävät viinitilaa yhdessä.
– Oli se aikamoinen yllätys siinä mielessä, että me olemme tehneet töitä yli 25 vuoden ajan ja toimineet täysin Tullin ja Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Ei ole edelleenkään mitään epäselvää. Se on vähän sama, jos kampaamoyrittäjälle sanottaisiin, että ei hän saa leikata hiuksia enää tietyllä tavalla. Koko Euroopan unionin pointti on, tai ainakin minulle eurooppalaisena yrittäjänä on, rajojen välisen kaupan helppous, Nea Berglund sanoo.
Syyttäjä jätti syytteet nostamatta Berglundeja sekä erään Virossa toimineen yrityksen johtohenkilöitä vastaan. Syyttäjä perusteli päätöstä muun muassa viranomaisohjeiden epäselvyydellä. Kyse ei ollut syyttäjän mukaan alkoholin vähittäismyynnistä, koska myynti ei tapahtunut Suomessa millään mittarilla.
Suomen käytännöt komission syynissä
Suomen epäselvät etämyyyntikäytännöt ovat poikineet kanteluja EU-komissiolle, joka aloitti Pilot -nimellä tunnetun menettelyn. Sen tarkoituksena on vuoropuhelun keinoin saattaa jäsenvaltion lainsäädäntö vastaamaan EU-oikeuden vaatimuksia. Jos näin ei tapahdu, voi edessä olla rikkomusmenettely, joutuminen EU-tuomioistuimeen ja lopulta taloudelliset sanktiot. Kukka Kuusela peräänkuuluttaa selkeämpää lainsäädäntöä.
– Nyt olisi aika toimia. En pidä tätä kenenkään kannalta suotavana, että meillä on tällainen epäselvä oikeustila. Tässä ollaan nyt kuitenkin tekemisissä ihan EU:n perusasioiden kanssa eli tavaroiden vapaan liikkuvuuden kanssa. Tiedämme että maahantuontimonopolit eivät ole sallittuja eivätkä lähtökohtaisesti mitkään rajoitukset, jotka määrällisesti rajoittavat tuotteiden tuontia tai toimenpiteet, jotka katsotaan vaikutuksiltaan vastaaviksi, hän toteaa.
– Ei nyt puhuta mistään rakettitieteestä, vaan yksinkertaisen tuotteen myynnistä toisesta jäsenvaltiosta toiseen. Niin kauan kuin verot on maksettu ja asiakas saa tuotteen minkä tilaa, niin ei se ole sen kummallisempaa, sanoo puolestaan Nea Berglund.