Huoltovarmuuskeskus ei aluksi syynännyt suojavarustehankintoja harmaan talouden yksikön selvityksen avulla - Business Finland tekee niin yritystukipäätöksissä

Velvoitteidenhoitoselvitys olisi todennäköisesti paljastanut Huoltovarmuuskeskukselle sen, että liikemies Onni Sarmasteen tai kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhän taustoissa ei ole ihan aina kaikki ollut kunnossa.

– Silloin kun näitä epäonnistuneita hankintoja ja virheitä tehtiin, meillä ei ollut nykyistä hankintaorganisaatiota. Varmaan siinä on kiire tai kiireen tuntu vaikuttanut. En lähde sitä periodia enempää avaaman, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja Janne Känkänen MTV Uutisille.

Nykyisin Huoltovarmuuskeskuksen huhtikuussa suojavarustehankintoja varten perustama hankintayksikkö syynää myyjien taustoja.

– Yksi tärkeä asia on se, miten vastapuoliselvitykset tehdään ja minkälainen on hankintaprosessi, jotta hankinta kestää läpivalaisun. Yksi näkökulma ja käytännön toimi on myös tämä velvoitteidenhoitoselvitys, jota on käytetty, Känkänen kertoo.

Mikä sitten on velvoitteidenhoitoselvitys?

Kyseisiä selvityksiä tekee Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö.

Selvityksessä käydään läpi esimerkiksi yritysten verojen, palkkojen ja arvonlisäveron maksamista, tullimaksuja, eläkkeitä ja taloudellista asemaa kuvaavia tietoja ja monia muita kysymyksiä.

Harmaan talouden yksikkö selvittää yritysrekistereiden perusteella yritysten toimintaa esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä.

Selvityksillä halutaan varmistaa, että myyjällä on puhtaat jauhot pussissaan.

– Palvelua tuotetaan nykyisin 26 viranomaistehtävän tukemiseen, kuten Verohallinnon, Tullin, Poliisin, Aluehallintoviraston, Ulosottohallinnon tehtäviin sekä julkisten tukien myöntämisen valvontaa varten, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo.

Marttinen ei kommentoi sitä, onko Huoltovarmuuskeskus käyttänyt yksikön palvelua.

Yleisellä tasolla hän kertoo, että selvityksiä tehdään paljon ja nopeasti.

– Velvoitteidenhoitoselvityksen saa mahdollisesti jo samana päivänä, kun se tilataan. Vuonna 2019 vastasimme yli 400 000 pyyntöön.  Kaikissa julkisissa hankinnoissa näitä selvityksiä ei tehdä, Marttinen sanoo.

Velvoitteidenhoitoselvitys tehdään Suomen yritysrekistereiden tietoihin perustuen. Ulkomaisesta yrityksestä voidaan tehdä velvoitteidenhoitoselvitys, jos yritys on rekisteröitynyt Suomeen ja sillä on suomalainen y-tunnus.

Jos selvityksissä ilmenee huolestuttavia rikkeitä, selvityksen tilaaja voi keskeyttää kaupan.

Marttisen mielestä olisi syytä miettiä myös sitä, voisiko kaupan myös jälkikäteen perua.

– Joskus paljastuu vasta jälkikäteen, että myyjä ei ole ollut kaikkein luotettavin.  Olen pohdiskellut sitä, tulisiko hankintalainsäädäntöä muuttaa siten, että sopimuksia voisi purkaa jälkeenpäin, jos hankinnan esteperusteita ilmaantuu sopimuksen tekemisen jälkeen, Marttinen toteaa.

Business Finland käyttää selvitystä

Yritystukia jakava Business Finland käyttää velvoitteidenhoitoselvityksiä, kun se tekee tukipäätöksiä.

– Saamme kaikista rahoitusta, myös koronarahoitusta, hakeneista yrityksistä velvoitteidenhoitoselvityksen, kertoo johtaja Ari Grönroos Business Finlandista.

Selvitykset ovat Business Finlandille keskeinen tietolähde yritysten liiketoiminnan laajuuden ja taloudellisen tilan selvittämisessä.

Selvityksissä on paljastunut, että noin viidennes hakijoista ei ole ollut oikeutettu korona-ajan tukiin.

– Tilapäisen häiriörahoituksen osalta noin 20 prosenttia hakemuksista hylätään. Keskeiset syyt hakemuksen hylkäämiselle ovat: yritys oli taloudellisissa vaikeuksissa jo ennen koronan aiheuttamia häiriöitä, yrityksen liiketoiminta ei ole kärsinyt koronapandemiasta, yritys hakee rahoitusta muuhun kuin toimintansa kehittämiseen, Grönroos selvittää.

Business Finland sai myöntää aluksi rahoitusta vain kehittämiseen ja niille yrityksille, jotka tarvitsevat rahoitusta muuhun kohteeseen.

Maskikaupat helpottuneet

Huoltovarmuuskeskuksen tilannetta helpottaa nykyisin osaltaan se, että suojavarusteiden markkinatilanne on helpottunut.

Esimerkiksi suojamaskien osalta tilanne on kohtuullinen. Pulaa on lähinnä suojatakeista ja -essuista. Suurimman osan terveydenhuollon hankinnoista tekevät sairaanhoitopiirit.

– Kokonaiskuva terveys- ja sosiaalipalveluissa on se, että puskuria on ja sitä syntyy paremmin kuin aiemmin, väliaikainen toimitusjohtaja Känkänen toteaa.