Ruotsissa Nato-jäsenyydestä käytävässä julkisessa keskustelussa on tapahtunut muutos Unkarin parlamentin hyväksyttyä Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin viimeisenä Nato-maana.
Näin STT:lle arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun professori Kjell Engelbrekt. Nato-keskustelu oli hänen mielestään junnannut Ruotsissa paikoillaan kaksi viime vuotta.
– Olemme olleet odotustilassa, emmekä yhteiskuntana ole juurikaan pohtineet Natoon liittymisen käytännön vaikutuksia.
Ruotsalaislehti Aftonbladet järjesti maanantaina verkkokeskustelun, jossa lukijat pääsivät kysymään Engelbrektiltä mieltään askarruttavia kysymyksiä Natoon liittymisestä. Kysymyksiä tuli satoja.
– Kysyttiin, mitä Natoon liittyminen tarkoittaa kansalaisyhteiskunnalle ja suurelle yleisölle? Mitä se tarkoittaa taloudelle?
Myös Naton ydinasepolitiikasta kysyttiin paljon. Engelbrektin mukaan moni ruotsalainen kantaa huolta siitä, ollaanko ydinaseita tuomassa Ruotsin alueelle. Monia myös kiinnostaa, millainen rooli Ruotsilla tulee olemaan Naton ydinasepolitiikan suunnittelussa.
Engelbrektin mukaan useimmat ruotsalaiset ovat astelemassa Naton porteista sisään tyytyväisin mielin.
– Tietysti jotkut ovat pettyneitä, mutta suurta vastustusta ei näy. Lähinnä kyseenalaistetaan, miksi asiasta ei järjestetty kansanäänestystä.
Engelbrekt uskoo sotilasliittoon sopeutumisen olevan historiallisista syistä Ruotsille vaikeampaa kuin Suomelle. Hän nostaa esille toisen maailmansodan jälkeen solmitun YYA-sopimuksen, joka toi Suomen hyvin lähelle liittolaisuutta Neuvostoliiton kanssa. Ruotsille sotilaallinen liittoutumattomuus oli hyvin pitkään maan oma valinta, Engelbrekt korostaa.