Ruotsissa julkaistiin tänään laaja selvitys maan turvallisuuspoliittisesta linjasta. Käytännössä selvityksessä otettiin kantaa siihen, tulisiko Ruotsin hakea turvaa Natosta vai ei.
Valtiopäiväpuolueiden yhdessä valmistelema analyysi ei kuitenkaan ota suoraan kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.
Venäjään liittyvä kriisi on rakenteellinen, systemaattinen ja pitkittynyt, raportissa katsotaan. Jäsenyys Natossa johtaisi siihen, että Ruotsi olisi osa Naton yhteistä turvallisuutta. Raportti katsoo, että liittyminen Natoon lisäisi Ruotsin omaa turvallisuutta ja nostaisi kynnystä sodalle Pohjois-Euroopassa. Siinä myös koorostetaan, ettei Nato-jäsenyys estä Ruotsin itsenäistä ulko- ja puolustuspolitiikkia tai estä osallistumista ydinaseriisuntaan.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Riski Venäjän reaktiosta, mutta ei näe Natolle vaihtoehtoista turvatakuuratkaisua
Analyysin mukaan muut turvatakuuratkaisut Naton ulkopuolella eivät ole realistisia vaihtoehtoja, joten ne eivät takaisi Ruotsille avun saamista. Tiedotustilaisuudessa todetaan kuitenkin, että Natoon liittymiseen liittyy riski Venäjän reaktiosta.
Puheenvuoroissa nostetaan esille myös mahdollisuudet kehittää Pohjolan keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä Itämeren maiden kanssa ja sitä pidemmälle.
Kahdeksasta valmisteluun osallistuneesta puolueesta kuusi yhtyy analyysin johtopäätöksiin. Ruotsin Nato-päätöksen kannalta ratkaiseva päivä on sunnuntaina, jolloin hallituspuolue sosiaalidemokraatit kertoo kantansa jäsenyyteen.
Suomen rooli merkittävä – ydinaseet osalle kynnyskysymys
Analyysiä esitelleessä lehdistötilaisuudessa vedottiin kerta toisensa jälkeen Suomen ilmaisemaan haluun hakea Nato-jäsenyyttä.
Suomen korostetaan olevan Ruotsin läheisin puolustuskumppani. Niinistön ja Marinin lausunto Nato-jäsenyydestä nostettiin esille myös esille ulkoministeri Ann Linden puheenvuorossa. Myöhemmin mainitaan, että on luontevaa, että Ruotsi ja Suomi liittyvät Natoon käsikädessä.
Suomen virallinen kanta Natoon muuttui eilen käytännössä myönteiseksi valtionjohdon ilmaistua oman kantansa jäsenyydestä. Presidentti Sauli Niinistö ja Sanna Marin totesivat yhteislausunnossaan, että Suomen tulisi hakeutua Natoon ensi tilassa.
MTV Uutisten politiikan toimittaja Antonia Berg kertoo, että kaikki Ruotsin eduskuntapuolueet jakavat analyysin Venäjän toimintaa ja Euroopan turvallisuustilantnetta kuvaavan osuuden, mutta niistä vain kuusi on puolueista tukevat analyysiä Natoon liittymisen hyödyistä.
Vasemmisto ja ympäristöpuolue ovat vastaan, ja niiden kritiikki kytkeytyy hyvin vahvasti ydinasekysymykseen. Ruotsissa on niin vahva ydinasekritiikki ja maan ulkopolitiikassa on tehty pitkään töitä ydinaseista luopumisen edistämiseksi.
Vasemmisto tai ympäristöpuolue ei kuitenkaan ole kynnyskysymys Nato-kysymykselle Ruotsissa, vaan olennainen kysymys on maan sosialidemokraattien kanta, sillä puolue on hallituspuolueena.
Lue myös: Niinistö ja Marin kannattavat Nato-jäsenyyttä – "Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi"
TV4:n politiikan toimittaja Jens B Nordström kertoo, millaista Nato-keskustelu on ollut Ruotsissa:
7:00
