Jos Ruotsi päätyy liittymään Natoon, voisi maan puolustusteollisuudelle avautua uusia mahdollisuuksia, joita liittoumattomalle maalle ei ole tarjoutunut, arvioi Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yliopistolehtori Martin Lundmark uutistoimisto TT:n haastattelussa.
– On selvää, että Nato-jäsenyydestä olisi hyötyä, vaikka muutos nykytilaan verrattuna ei olisi valtavan suuri, Lundmark sanoo.
Puolustusteollisuuteen kohdistuva kiinnostus on kuitenkin selvästi kohonnut, kun monet maat Venäjän aloittaman sodan seurauksena kasvattavat puolustusbudjettejaan. Ruotsin teollisuuden keskeinen toimija Saab on tämän vuoden alusta noussut Tukholman pörssissä 80 prosenttia.
Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson arvioi yhtiön osavuosikatsauksen yhteydessä, että yhtiölle voisi Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä avautua pääsy mukaan herkemmille alueille, tiedustelu- ja sensorijärjestelmissä.
– Sellaisiin asioihin, joita koskevissa keskusteluissa me emme normaalisti ole mukana, kun emme ole liittoutuneita, hän sanoo.
Kotimainen on valttia Natossakin
Dagens Industri-lehden haastattelussa hän mainitsee Saabin Global Eye -valvontakoneen, jota on viety muun muassa Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Johansson uskoo, että kone voisi löytää uusille markkinoille Nato-jäsenyyden toteutuessa.
– Amerikkalainen vastine, AWACS, on aika vanha ja vaikeasti käytettävä. Naton jäsenenä pääsisimme tälle alueelle, Johansson arvioi.
Saab toimittaa jo puolustusratkaisuja Nato-maihin. Yhteistyötä on Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, ja lisäksi Unkari ja Tshekki ovat solmineet leasing-sopimuksia Jas Gripen -hävittäjästä.
Nato ei edellytä, että puolustusjärjestelmät pitäisi hankkia muista Nato-maista. Niiden tulee kuitenkin olla yhteensopivia Naton järjestelmien kanssa.
– Esimerkiksi Ranska ostaa vain ranskalaista, kun taas Tanska suuntautuu myös Naton ulkopuolelle, Lundmark sanoo.
Kolikon toinen puoli on, että Natoon tai Yhdysvaltoihin sitoutumattomat maat voisivat suhtautua Ruotsiin kielteisesti. Se voisi haitata hävittäjien tai sukellusveneiden vientiä. Lundmarkin mukaan tämä voisi koskea esimerkiksi Intiaa.
Ruotsi vei viime vuoden aikana sotatarvikkeita yli 20 miljardilla kruunulla, eli yli 1,9 miljardilla eurolla. Suomen asevienti oli SaferGloben mukaan vuonna 2020 hiukan yli 160 miljoonaa euroa.
Ruotsin viennistä yli kolmasosan muodosti Global Eyen vienti Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Muita suuria kauppoja olivat Gripen-hävittäjien vienti Brasiliaan sekä Saabin ja Boeingin yhteistyö koulutuslentokoneen kehittämiseksi. Pienempiä kauppoja on tehty Australian, Thaimaan ja Hollannin kanssa.