Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluehallitus kannattaa Ruotsin Nato-jäsenyyden hakemista. Puolue pyrkii kuitenkin vaikuttamaan siihen, että jos Nato jäsenyyden hyväksyy, Ruotsi esittää yksipuolisesti varaumat ydinaseiden tai ulkomaisten tukikohtien sijoittamista vastaan.
Suomi ei ole tehnyt omissa Nato-ilmoituksissaan vastaavia varaumia.
Ruotsin sosiaalidemokraattien kanta on käytännössä yhtä kuin Ruotsin hallituksen kanta, sillä sosiaalidemokraatit muodostavat ainoana puolueena maan vähemmistöhallituksen.
Pääministeri Andersson: Ruotsi olisi haavoittuva yksin Naton ulkopuolella Itämeren alueella
Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson perustelee sosiaalidemokraattien päätöstä tukea Nato-jäsenyyden hakemista muun muassa historiallisilla siteillä ja yhteistyöllä Suomen kanssa.
Jos Ruotsi jäisi Itämeren alueella yksin Naton ulkopuolelle, maa olisi paljon aiempaa haavoittuvampi.
– Liittyminen Natoon on parasta Ruotsin ja ruotsalaisten turvallisuuden kannalta, Andersson tiivisti illan lehdistötilaisuudessa.
Pääministerin mukaan myös puolustusyhteistyö Suomen kanssa kärsisi jos Suomi olisi Natossa ja Ruotsin ulkopuolella.
– Se ei olisi kestävä tai realistinen ratkaisu, arvioi puolustusministeri Peter Hultqvist.
Anderssonin mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia tähän saakka hyvin, mutta ei tee sitä enää nykyisessä tilanteessa.
– Tällaista päätöstä ei tehdä kevyesti, mutta meidän täytyy suhtautua todellisuuteen sellaisena kuin sen näemme, Andersson sanoi.
3:25
Ei mikään läpihuutojuttu
Tukholmassa puolueen kokousta seuranneen MTV Uutisten politiikan toimittajan Antonia Bergin mukaan on nyt käytännössä varmaa, että Ruotsi hakee jäsenyyttä.
Mikään läpihuutojuttu kanta ei puolueelle ollut.
– Puolue päätyi tähän lopputulemaan pitkän pohdinnan jälkeen. Ja puolue (siis) korostaa sitä, että Ruotsiin ei haluta Naton ydinaseita eikä vakinaisia sotilastukikohtia.
– Huomenna hallitus istuu alas päättämään itse hakemuksesta ja hakemisen aikataulusta, vaikka siellä on pelkästään sosiaalidemokraattisia ministereitä.
Berg kertoo, että Ruotsi on koko ajan painottanut sitä, että he seuraavat asiassa Suomea. Myös juuri valmistuneen turvallisuuspoliittisen analyysin mukaan Natoon liittyminen olisi turvallisin ratkaisu Ruotsille.
Aftonbladet: Ruotsin hakemus on jo allekirjoitusta vaille valmis
Sosiaalidemokraattien päätymistä Naton kannalle pidettiin jo etukäteen lähes varmana, ja ruotsalaismedioissa arvailtiinkin tänääm jo sitä, milloin jäsenyyshakemus lopulta jätetään.
Aftonbladet-lehti kertoi iltapäivällä lähteisiinsä nojautuen, että maan hakemus Natoon on allekirjoituksia vaille valmiina. Lehden mukaan Ruotsissa odotetaan Suomea siten, että hakemukset voidaan jättää yhtä aikaa.
Huomenna maanantaina Ruotsissa on vuorossa valtiopäiväkeskustelu jo aiemmin julkistetusta turvallisuuspoliittisesta analyysistä, joka ei ottanut jäsenyyteen kantaa, mutta luetteli Naton etuja Ruotsille. Myöhemmin huomenna sosiaalidemokraattien yksipuoluehallituksen on määrä kokoontua tekemään virallista Nato-päätöstä.
"Suomen päätöksen ajoitus ei sattumaa"
Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat vuosikymmeniä pitäneet itseään ja maataan jonkinlaisena maailman omanatuntona ja muista maista poikkeavana puolueettomana rauhanvälittäjänä, kuvailee valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta.
Nyt tämä pitkä linja ja pääministeri Olof Palmen perintö on katkeamassa tapahtumiin yhden kevään aikana.
– Ainakin minä olen ollut hämmästynyt siitä, että kaikki on lopulta sujunut niin nopeasti ja kivuttomasti, von Schoultz sanoo.
Hänen mukaansa on aivan selvää, että asiat eivät olisi edenneet länsinaapurissa niin kuin etenivät, ellei Suomi olisi mennyt edeltä ja toiminut niin voimakkaasti ja selkeästi.
Tästä nähtiin osoitus myös tänään kun Suomen valtiojohto ilmoitti virallisesti Nato-jäsenyyden hakemisesta vain paria tuntia ennen Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluehallituksen kokouksen alkamista Tukholmassa.
– Tämä ei ollut mikään sattuma, vaan äärimmäisen taitavasti ajoitettu, von Schoultz pohtii.
Natoa ei haluttu jättää vaaliteemaksi
Ruotsin sosiaalidemokraateissa ainakin suuri Skånen puoluepiiri sekä vaikutusvaltainen naisjärjestö ovat jo aiemmin ilmoittaneet vastustavansa Nato-jäsenyyden hakemista.
Von Schoultzin mukaan on vaikea sanoa, kuinka jakautunut puolue on Nato-kysymyksessä, mutta mihinkään liittoutumisen vastustajien joukkopakoon puolueesta hän ei usko.
Suomen päätöksenteon lisäksi Ruotsin Nato-aikataulua ovat sanelleet syyskuussa edessä olevat valtiopäivävaalit. Von Schoultz arvioi sosiaalidemokraattien halunneen Nato-asian mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä, ettei turvallisuuspolitiikka enää nousisi keskeiseksi vaaliteemaksi.
Von Schoultz ei odota pitkää jälkipyykkiä tai riitelyä enää Nato-hakemuksen jälkeen.
– Kyllä tästä varmaan vielä kesälomiin asti puhutaan, mutta yllättyisin, jos Nato nousisi merkittäväksi vaaliteemaksi syksyllä, hän sanoo.