Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo olevansa varma, että Yhdysvallat on vastaisuudessakin sitoutunut Naton turvatakuisiin ja Euroopan turvallisuuteen.
Stoltenberg rauhoitteli Yhdysvaltain vaalituloksen vaikutuksia tiedotustilaisuudessa, joka pidettiin sen jälkeen kun hän oli tavannut Naton päämajassa vierailevan presidentti Sauli Niinistön.
Syynä erityisesti Baltian maissa syntyneeseen huoleen ovat presidentinvaalit voittaneen Donald Trumpin puheet, joiden mukaan Yhdysvallat ei välttämättä puolustaisi Baltian maita, joiden puolustus tukeutuu vahvasti sotilasliitto Natoon.
Myös Trumpin Venäjä-kommentit huolestuttavat. Trump on puhunut muun muassa Krimin valtauksesta ymmärtävään sävyyn.
Naton tilanne mietityttää Virossa
Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson sanoi Viron yleisradioyhtiölle, että turvallisuuspolitiikan suhteen kysymysmerkkejä on nyt paljon ja Viro on tuntemattomalla alueella.
Mihkelson korosti, että asiat selkiintyvät, kunhan Trump valitsee esimerkiksi ulko- ja puolustusministerinsä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Sven Mikserin mukaan Virossa toivotaan, ettei Trump presidenttinä toteuta ihan kaikkea kampanjan aikana lupaamaansa.
– Yleensä Virossa on toivottu, että uusi presidentti pitää kiinni lupaamastaan, mutta nyt on valitettavasti päinvastoin, Mikser huokaisi.
Mikser lisäsi, että niin kauan kuin Trumpin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta ei ole selvyyttä, Venäjällä ja presidentti Vladimir Putinilla on mahdollisuus "kokeilla rajoja" ulkopolitiikassa.
Erkki Bahovski, virolaisen Diplomaatia-lehden päätoimittaja, on Mikserin kanssa samaa mieltä.
– Me emme tiedä jatkaako Nato sitä politiikkaa mistä Varsovassa sovittiin tänä vuonna eli Yhdysvaltain armeijan tuloa tänne, ei vain Baltiaan vaan myös Puolaan ja Romaniaan.
"Venäjä voi testata Viroa, ehkä myös Suomea"
Bahovskin mukaan myös Viron sisäpoliittinen tilanne tuo lisää epävarmuutta. Maahan valittiin lokakuussa uusi presidentti, ja keskiviikkona sen hallitus kaatui.
– Venäjä varmasti haluaa testata sekä Viroa että Yhdysvaltoja ja ehkä myös Suomea sillä aikaa kun Yhdysvalloissa ei ole kunnon hallitusta moneen kuukauteen.
Venäjän ja Yhdysvaltain suhde tulevaisuudessa mietityttää virolaisia, Bahovski kertoo.
– Trump on sanonut, että haluaa tavata Putinin jo ennen kuin vannoo valansa. Kysymys onkin siitä, mitä maat sopivat, esimerkiksi vetäytyvätkö amerikkalaiset joukot Baltian maista tai vähentävät vahvuuttaan tai siitä, luopuuko Yhdysvallat sanktioista Venäjää vastaan.
Toisaalta Viro on täyttänyt Naton vaatimuksen puolustusmenojen osuudesta verrattuna bruttokansantuotteeseen, Bahovski muistuttaa.
– Tähän asti Venäjän ykkösvihollinen on ollut Yhdysvallat, mutta jos maiden suhteet muuttuvat paremmaksi, ketä Venäjä sitten pitää ensisijaisena syypäänä ongelmiin, Bahovski kysyy.
"Vahvat suhteet USA:han paras ratkaisu"
Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics kuitenkin toppuutteli huolta Baltian tulevaisuudesta.
– Meidän ei pitäisi liioitella asioita tai panikoida tällä hetkellä. Emme tiedä, keitä uuden hallinnon avainasemiin Yhdysvaltain puolustus- ja ulkoministeriöissä nimitetään, Rinkevics sanoi.
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite puolestaan ilmoitti, että Liettua aikoo työskennellä aktiivisesti yhdessä Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa niin Natossa kuin muissakin kansainvälisissä järjestöissä.
– Vahvat suhteet Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ovat paras vastaus geopoliittisiin haasteisiin.