Unkarin toiminnasta on puhuttu erittäin kriittisesti Euroopan unionin sisäisissä keskusteluissa, sanoo ulkoministeri Valtonen.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Euroopan unionin päätöksentekoa pitäisi muuttaa.
Syynä on se, että tällä hetkellä esimerkiksi monissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä yksittäiset valtiot pystyvät vähintään viivyttämään pitkään muiden maiden tahtoa.
Tällä hetkellä tämä yksi valtio on Unkari, joka on käytännössä ajanut Kremlin asiaa vastustamalla Venäjän vastaisia toimia Euroopan unionissa.
– Jos meillä on 26 valtiota 27 jäsenmaasta, jotka ajavat jotain asiaa erittäin pontevasti, ei pitäisi olla niin, että yksi maa pystyy blokata päätöksenteon pitkäksi aikaa, Valtonen sanoo MTV Uusille.
Lue myös: USA:lta huolestunut arvio Putinin arktisesta armeijasta
"Sen voi sanoa"
Valtosen mukaan unionin sisäisissä keskusteluissa kaikki muut jäsenvaltiot ovat suhtautuneet Unkariin "erittäin kriittisesti".
– Sen voi sisäisestä keskustelusta sanoa. Puhuttiin aika suoraan. Kyse on siitä, miten Euroopan unionista tehdään toimintakykyisempi.
Euroopan unionissa on 27 jäsenvaltiota ja "demokratioissa hallinto vaihtuu", Valtonen muistuttaa.
– Pitäisi luoda yhteisö, joka on robusti, ikään kuin anti-hauras sille, että tulee erilaisia hallintoja. Se voisi edellyttää esimerkiksi sitä, että monissa kysymyksissä päätös tehtäisiin määräenemmistöllä, Valtonen perustelee.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla, vähintään pakoteasioissa edellytetään yksimielisyyttä. Se ei ole ehkä tehokkain tapa saada asioita läpi, hän jatkaa.
Orbánin "rauhantehtävä" hiertää
Unkarin rooli on vain korostunut kesällä, sillä maa on heinäkuusta vuoden loppuun asti EU:n neuvoston puheenjohtaja.
Heti puheenjohtajakautensa aluksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán aloitti "rauhantehtäväksi" kuvailemansa vierailut.
Orbán on tavannut heinäkuussa Venäjän presidentti Vladimir Putinin, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltojen republikaanipuolueen presidenttiehdokkaan Donald Trumpin.
Orbánin mukaan Trump on valmis "välittömästi" toimimaan rauhanvälittäjänä Venäjän ja Ukrainan sodassa, jos hänet valitaan presidentiksi.
– Hänellä on yksityiskohtaisia ja hyvin perusteltuja suunnitelmia tätä varten, Orbán kirjoitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille osoitetussa kirjeessä.
Kirje on jaettu kaikille EU-johtajille.
Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Ryabkov on sanonut, ettei Venäjä "tiedä mitään" Trumpin väitetystä rauhansuunnitelmasta, kertoi Venäjän valtionmedia Tass.
Lue myös: Orbán: Trumpilla on hyvin yksityiskohtainen suunnitelma Ukrainan sodan lopettamiseksi
Unkarin eurooppaministeri selitti Orbanin kohuttua vierailua Moskovaan: "Ei ole protokollaa kahdenvälisistä vierailuista"
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán Floridassa 11. heinäkuuta.
"Trump käyttää vahvaa kieltä"
Eri maiden johtajat ja esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ovat todenneet, ettei Unkarin Orbán edustanut esimerkiksi Moskovan matkallaan puolustusliitto Natoa tai EU:ta.
Valtonen totesikin MTV Uutisten haastattelussa, että pitää tehdä selväksi, että puheenjohtajuudestaan huolimatta Unkari edustaa vain itseään.
Trump ja hänen lähipiirinsä varapresidentti J. D. Vancea myöten ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti Ukrainan avokätiseen tukemiseen.
Lue myös: Tutkija: Viktor Orban uskoo Venäjän voittavan Ukrainassa – tällaisen kohtelun hän saanee Nato-kokouksessa
ISW: Putin muutti kantansa tulitaukoon – vihjasi Orbánille "nyansseista" Moskovassa
Trump on myös Politicon mukaan todennut, että hän "kannustaisi" Venäjää tekemään "mitä helvettiä haluakaan" sellaisten Nato-jäsenten suhteen, jotka eivät käytä vähintään kahta prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.
Ulkoministeri Valtosen mukaan Trumpin ensimmäisestä presidenttikaudesta 2017–2021 opittiin se, että kannattaa keskittyä Trumpin sanojen sijaan hänen tekoihinsa.
– Trump käyttää vahvaa kieltä ja haluaa saavuttaa sillä tietynlaisia asioita, Valtonen sanoo.
Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump ja varapresidentti J. D. Vance ovat suhtautuneet kriittisesti Ukrainan tukemiseen.
Trump vai Harris?
Suomen kannalta on Valtosen mukaan erittäin tärkeää, että Suomen vahva suhde Yhdysvaltoihin jatkuu.
Demokraattipuolueen Kamala Harris ilmoitti tänään saavuttaneensa puolueen presidenttiehdokkuuteen vaadittavat delegaatit. New York Timesin tietojen mukaan demokraatit valitsevat ehdokkaansa parin viikon kuluessa.
Valtonen asettelee sanansa diplomaattisesti, kun häneltä kysytään, olisiko Trump vai Harris mieluisampi presidentti Yhdysvalloille.
– En lähde tekemään mitään eroa näiden ehdokkaiden välille. Se on yhdysvaltalaisten äänestäjien asia päättää, Valtonen muotoilee.
– Elämässäni vahva ohjenuora on keskittyä niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Trumpin puheet eivät kuulu niihin. Suomessa ja Euroopassa kannattaa satsata omaan vahvaan puolustukseen ja taloudelliseen kilpailukykyyn. Turvallisuus ja talous ovat käytännössä vähän kuin sama asia esimerkiksi teknologisen kilpailukyvyn vuoksi.
Ulkoministeri Elina Valtosen haastattelun voi katsoa kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.