Natsi-Saksan hakaristilippujen kieltämiseen Suomessa on erilaisia vaihtoehtoja – professori ei pidä mahdollisena, että natsilippuja saisi jatkossa kantaa mielenosoituksissa

– Siellä on rotusyrjinnän vastainen yleissopimus, EU:n rasismipuitepäätös ja sitten on vielä Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus.

Esimerkiksi puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta velvoittaa Suomea säätämään rangaistavaksi esimerkiksi joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan kohdistuvien rikosten ja sotarikosten julkisen puolustelun, kieltämisen tai vakavan vähättelemisen.

– Olisi vaikea ajatella, että meille jäisi sellainen oikeustila, että natsilipun käyttäminen on ok, Nuotio sanoo.

Lue myös: Viiden miehen syytteet hylättiin käräjäoikeudessa – hakaristiliput uusnatsikulkueessa eivät olleet kiihottamista kansanryhmää vastaan

Käräjäoikeus ei pitänyt rikoksena

Helsingin käräjäoikeus päätti maanantaina, etteivät hakaristilippuja itsenäisyyspäivän 2018 mielenosoituksessa kantaneet miehet syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen perusteli syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sillä, että Kohti Vapautta! -mielenosoituksessa kannetuilla natsilipuilla uhattiin ja solvattiin juutalaisia, eri maahanmuuttajaryhmiä, seksuaalivähemmistöjä ja vammaisia ihmisiä. Käräjäoikeuskin totesi, että natsi-Saksan valtiolippuja mielenosoituksessa kantamalla syytetyt levittivät natsi-Saksan ja Hitlerin ideologian mukaista viestiä, joka ei nauti Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan tarjoamaa sananvapauden suojaa.

Lopputulema oli kuitenkin, että lippujen liehuttamisen katsominen esimerkiksi maahanmuuttajaryhmien uhkaamiseksi tai solvaamiseksi olisi oikeuden mukaan vaatinut rikoslain pykälän laventavaa tulkintaa.

Professori ei lähtisi kieltämään symboleita

Juttua puitaneen vielä yhdessä tai useammassa ylemmässä oikeusasteessa. Professori Nuotio katsoo, että ellei lopputulema muutu, jää jäljelle erilaisia vaihtoehtoja muuttaa lakia. Tällä hetkellä natsilipun esillä pitämistä ei ole Suomessa kriminalisoitu lailla.

– Esimerkiksi Saksassa on kielletty muun muassa natsilippujen ja -tervehdysten esittäminen. Norjassa rikoslain kiihottamispykälässä taas on erikseen sanottu, että myös symbolien käyttö voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Nuotio ei itse kannata saksalaistyyppistä tunnusten kieltämistä, sillä tunnuksia ja niiden sisältäviä tulkinnallisia symbolisia merkityksiä tärkeämpää on hänen mukaansa toiminnan tavoite ja kokonaisuus. Siinä kun on ero, heilutetaanko natsilippua historia-aiheisessa näytelmässä vai marssivatko uusnatsijärjestön edustajat natsiaatetta juhlistaen Helsingin keskustassa. 

– Itse pitäisin parempana sitä, että sovellettaisiin kiihottamisrikosta. Se ei ole se lippu pelkästään vaan se on se kokonaisuus. Mutta nyt on vielä vähän ennenaikaista pohtia lainsäädäntöä, kun juttu on vasta menossa hoviin.

STT ei tavoittanut tiistaina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.) kommentoimaan mahdollisia lainmuutostarpeita.

Norjassa kävi samoin kuin Suomessa

Kiellot ovat aina jollakin tapaa ongelmallisia. Niitä kierretään erilaisilla vaihtoehtosymboleilla, ja symbolien tulkintaan liittyy usein epäselvyyksiä.

Norjalainenkin pykälämuotoilu jättää tosin tulkinnanvaraa, mistä kertoo tapaus vuodelta 2018. Tuolloin Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiivit ripustivat Kristiansandin kaupunkiin natsilippuja ja kiinnittivät Norjan miehityksen aikaisen Gestapon päämajan aitaan lakanan, jossa oli hakaristi ja teksti "Vi er tilbake!", suomeksi "olemme tulleet takaisin". Teot vieläpä tehtiin miehityksen vuosipäivänä.

Miehet tuomittiin alemmassa oikeusasteessa, mutta paikallinen hovioikeutta vastaava tuomioistuin päätti viime vuoden kesäkuussa, etteivät Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiivit toimineet rikollisesti. Siellä vapauttavan tuomion peruste oli, ettei viestiä ollut suunnattu mitään tiettyä ihmisryhmää vastaan.