Jatkettiinko kielletyn uusnatsijärjestön toimintaa toisen nimen alla? Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa

Viranomaisten mukaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toimintaa jatkettiin vuosina 2019–2020 laittomasti Kohti vapautta -liikkeen nimissä.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa jutussa, jossa useita ihmisiä syytetään lakkautetuksi määrätyn uusnatsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan jatkamisesta.

Korkein oikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi syksyllä 2020. Jo sitä ennen liike oli määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon.

Julkisia mielenilmauksia ympäri Suomea

Viranomaisten mukaan PVL:n toimintaa jatkettiin laittomasti vuosina 2019–2020 Kohti vapautta -liikkeen nimissä.

Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan liike oli omaksunut PVL:ltä symboliikan ja tunnustensa värimaailman. Liike oli myös toiminut samoilla toimintaperiaatteilla, tavoitteilla sekä ideologialla kuin PVL ja siinä oli samoja aktiivisia toimijoita, esitutkinnassa sanotaan.

–  (Vastaajat) ovat nimellisesti edustaneet Kohti vapautta -liikettä, mutta tosiasiallisesti toiminnassa on ollut kyse Pohjoismaisen vastarintaliikkeen toiminnan jatkamisesta. Vastaajat ovat järjestäneet julkisia mielenilmauksia eri puolilla maata.

– Toiminnassa he ovat pitäneet puheita, puhuttaneet ihmisiä kaduilla ja jakaneet ihmisille yhdistyksen toimintaan ja tavoitteisiin liittyvää materiaalia, syyttäjä Mika Lopmeri sanoi käräjäkäsittelyssä.

Laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta on yhdistyslaissa säädetty rangaistukseksi sakkoja.

Yhtä syytetään synagogan töhrimisestä

Syyttäjän mukaan vastaajat järjestivät mielenosoituksia ja jakoivat lentolehtisiä muun muassa Helsingissä, Porissa ja Tampereella. Lentolehtisten sisällön osalta syyttäjä on nostanut myös syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tampereella tammikuussa 2020 järjestetyssä mielenilmauksessa poltettiin lisäksi Israelin lippu, Lopmeri sanoi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Yhtä syytetyistä syytetään myös törkeästä tuhotyöstä. Syyttäjän mukaan mies töhri punaisella maalilla Turun juutalaisen seurakunnan synagogan ulkoseiniä 27. tammikuuta 2020.

Töhrimisen lisäksi synagogan porttiin oli kiinnitetty kyltti, jossa oli syyttäjän mukaan nyrkin kuva ja juutalaisiin kohdistunut vihakirjoitus.

Syyttäjän mukaan teosta tekee törkeän muun muassa se, että se ajoittui holokaustin muistopäivälle. Vuonna 2020 holokaustin muistopäivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Auschwitzin keskitysleirin vangit vapautettiin.

Syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Lue myös:

    Uusimmat