Onnettomuustutkintakeskus julkistaa tänään raporttinsa Raaseporin syksyisestä tasoristeysonnettomuudesta.
| Video: Tälläinen on Raaseporin kohtalokas tasoristeys |
Lokakuun lopulla kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja kuolivat, kun juna ja armeijan maastokuorma-auto törmäsivät Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa. Surmansa saaneet varusmiehet olivat auton lavalla ja istuivat törmäyshetkellä turvakehikossa olevissa istuimissa.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat arvioivat jo marraskuussa tasoristeyksen erityisen vaaralliseksi. Keskuksen mukaan idästä risteykseen tulevasta autosta ei nähnyt tarpeeksi pitkälle, sillä näkyvyys oli hieman alle puoli kilometriä ja junilla on paikalla 120 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan junien nopeus oli paikalla liian korkea suhteessa näkyvyyteen.
Raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Esko Värttiö totesi marraskuussa, että näkemäasetuksen mukaan junien nopeus tulisi olla paikalla enintään 80 kilometriä tunnissa. Lisäksi tien ja radan kohtauskulmaksi mitattiin 43 astetta, kun ratateknisten määräysten mukaan kulman tulisi olla vähintään 58,5 astetta.
Onnettomuuden jälkeen erittäin vaaralliseksi todettu tasoristeys suljettiin. Liikenneviraston mukaan kyseinen tasoristeys on edelleen suljettuna. Suunnitelmissa on, että liikenne ohjattaisiin jatkossa tasoristeyksen lähelle suunnitellun alikulun kautta.
Vastuu onnettomuudesta jäämässä varusmiehen harteille
Tapausta tutkii edelleen myös poliisi. Autoa kuljettanutta varusmiestä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja kolmesta kuolemantuottamuksesta. Oikeuslääkäri ei löytänyt yhteyttä kolarin ja junassa sattuneen kuolemantapauksen välillä.
Varusmies ja muut onnettomuuteen joutuneet olivat suorittamassa lakisääteistä asevelvollisuutta, mikä nosti esille kysymyksiä Puolustusvoimien vastuusta.
Tapauksen tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola kertoo, että tutkinnassa ei ole noussut esille muita rikosepäilyjä.
– Tutkinnassa on tehty yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien oikeudellisen yksikön kanssa, palaveerattu muutama kerta yhdessä syyttäjän ja Puolustusvoimien tutkinnanjohtajan ja kahden tutkijan kanssa sekä käyty yhteistyössä läpi puolustusvoimien määräykset, ohjeet, marssisuunnitelma ynnä muuta sellaista. Niiden noudattamatta jättämisestä ei ole saatu viitteitä.
Tutkinta on loppulausuntoja vaille valmis. Auton kuljettaja ja Puolustusvoimien joukko-osaston komentaja saavat vielä antaa lausunnon suoritetusta tutkinnasta, jonka jälkeen asia siirtyy syyttäjän pöydälle. Syyttäjä tekee aikanaan päätöksen siitä, nostetaanko rikoksista epäillylle varusmiehelle syytteitä.
Onnettomuustutkintakeskuksella on ollut omassa tutkinnassaan käytettävissä kaikki poliisin tutkinta-aineisto.
Tasoristeysonnettomuuksia kymmeniä vuodessa
Suomessa valtion rataverkolla pää- ja sivuradoilla on tällä hetkellä noin 2 800 tasoristeystä. Lisäksi Suomessa on lukuisia yksityisiä, esimerkiksi satamien ja tehtaiden raiteiden, tasoristeyksiä.
Niin sanottuja vartioimattomia tasoristeyksiä, joissa ei ole puomeja tai valo- ja äänivaroituslaitosta, on valtion raiteilla edelleen 2 070. Viime vuosina onnettomuuksia on tapahtunut valtion rataverkolla kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen vuodessa. Viime vuoden alustavien tietojen mukaan onnettomuuksia sattui näillä raiteilla 20. Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut 2000-luvulla yli 120 ihmistä.
Liikennevirasto aikoo parantaa tai sulkea kymmeniä tasoristeyksiä turvallisuuspuutteiden takia. Virasto on laatinut listan yli 60 kohteesta, joiden turvallisuutta on tarkoitus parantaa lähivuosina. Tälle vuodelle työhön on varattu kahdeksan miljoonaa euroa.
– Osa hoidetaan tiejärjestelyin, ohjataan liikennettä toiseen paikkaan tai laitetaan puomeja. Vaikka listalla on reilut 60 kohdetta, tasoristeysten sulkemisia voi tulla enemmänkin suunnittelun edetessä, Liikenneviraston ylitarkastaja Jarmo Koistinen kertoo.
Virasto hakee uusia kustannustehokkaita ratkaisuja tasoristeyslaitteistoihin, sillä nykyiset turvalaitteet ovat kalliita. Suunnitelmissa on esimerkiksi aurinkovoimalla toimivia varoituslaitoksia.