Arkistoidusta neuvostoliittolaisesta materiaalista käy ilmi, kuinka neuvostovakoojia kehotettiin sulautumaan suomalaisen paikallisväestön joukkoon huolellisilla neuvoilla.
Yksityiskohtaiset ohjeet koskivat suomalaisten käyttäytymistä, pukeutumista ja pöytätapoja. Kylmän sodan aikakauden koulutusasiakirja nimeltään Suomen väestön elämä, moraali ja tavat julkaistiin ensimmäisen kerran verkossa vasta tämän vuoden alussa.
Asiakirjaan perehtynyt historioitsija, Neuvostoliiton arkistoasiantuntija ja toimittaja Eduard Andrjushtshenko kommentoi MTV Uutisille uskovansa, että asiakirja on aito. Alun perin hän törmäsi siihen historyscan-nimisellä verkkosivulla ja alkoi tutkia materiaalia tarkemmin.
Sivustolla arvioitiin materiaalin olevan peräisin vuodelta 1970. Andrjushtshenko kuitenkin uskoo, että se on vanhempi ja tehty todennäköisesti arviolta 1950-luvulla tai 1960-luvun alussa.
– Ohjeissa esiintyvät hinnat markoissa viittaavat aikaan ennen vuotta 1963. Melko varmasti voin todeta, että asiakirja on aito ja alkuperäinen.
Hän uskoo, että joku, jolla on pääsy Neuvostoliiton arkistoihin, on vuotanut kyseisen asiakirjan julkisuuteen.
Näin pidetään snapsilasia. Viiniä, vodkaa ja muita alkoholijuomia juodaan pienin siemauksin (snapsilasi 2-3 kulauksella). Laseja ei kilistetä, vaan nostetaan suun korkeudelle ja lausutaan maljapuhe. Oikeanpuoleisessa kuvassa havainnollistetaan, miten ruokailuvälineet tulee asetella aterian lopuksi.
"Jopa hienot pukumiehet käyttävät reppuja"
Asiakirja sisälsi ohjeita niin alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista kuin pukeutumisesta ja yleisestä vaikutelmasta. Snapsi piti tyhjentää maltillisesti, ei kerralla, kuten Neuvostoliitossa oli tapana. Tupakoida ravintoloissa ja kahviloissa sai ainoastaan, jos pöydillä oli tuhkakupit, sillä muussa tapauksessa tupakointi oli kielletty.
Myös esimerkiksi kahvin juomisesta oli hyvin tarkat ohjeet, jotka tuli opetella ulkoa.
"Kaada kerma kahviin itse oman makusi mukaan (älä käytä liikaa kermaa ja sokeria). Kahvi juodaan useimmiten mustana.
Sokeria otetaan siihen tarkoitetulla lusikalla. Sekoitetaan omalla lusikalla, joka on lautasella kupin vieressä. Sokeria käytetään yleensä 2-3 palaa."
Kirkkokulttuuriakin neuvostovakoojille oli tarpeen opettaa, sillä Suomessa oli paljon luterilaisia kirkkoja.
"Tältä näyttää luterilainen kirkko. Jumalanpalvelus luterilaisessa kirkossa. Kristityt istuvat penkeillä rukouskirjat käsissään, eivät tee ristinmerkkejä eivätkä kumarra."
Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyi paljon omia sääntöjä. Esimerkiksi raitiovaunussa tai jalkakäytävällä ei saanut kiirehtiä, vaan piti kävellä rennosti ja aina oikealla puolella.
Puistoissa ei ollut soveliasta mennä istumaan samalle penkille tuntemattomien, etenkään naisten tai pariskuntien kanssa, vaan piti etsiä vapaa penkki.
Pukeutuminen oli rennompaa kuin Neuvostoliitossa.
"Jopa hienot pukumiehet käyttävät reppuja", eräässä kuvasarjassa ihmeteltiin.