NHL:n varaustilaisuudessa käy karusti? Jukka Jaloselta kriittinen suomalaistoive: "Se viesti otetaan onkeen"

LUE MYÖS: Tästä megalupauksesta NHL kohisee – ykkössijaa pidetään varmana: "Taidoiltaan Connor McDavidin tasolla"

NHL:n tämän kesän varaustilaisuus järjestetään Nashvillessa Suomen aikaa torstaina, ja useimpien korkealaatuisten kansainvälisten ennakkoarvioiden mukaan avauskierroksen 32 vuorolla ei oltaisi varaamassa yhtäkään suomalaispelaajaa. Yksikin suomalaisvaraus avauskierroksen loppupäässä on tekemässä tiukkaa. 

Toiselle kierrokselle on eri arvioissa povailtu Ässien Lenni Hämeenahoa, HIFK:n Kasper Halttusta ja Pelicansin Jesse Kiiskistä, mutta voi hyvin olla, että ainakin joku kyseisistä hyökkääjistä jää toisellakin kierroksella varaamatta. Näyttää vahvasti siltä, että varaustilaisuudesta on tulossa suomalaisittain karu.

2010-luvun lopun vauhdikkaiden varausvuosien jälkeen viime vuosina kärkipään varauksilla ei olla härmäläisittäin ylipäätään juhlittu. 2020 suomalaisia meni avauskierroksella ylipäätään vain yksi (Anton Lundell), 2021 avauskierros meni tyystin ilman suomalaisia ja viime vuonna avauskierroksella poimittiin Joakim Kemell sekä Brad Lambert.

"Ei huipputilanne"

Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueenkin maailmanmestaruuteen aiemmin (2016) luotsannut Leijonat-valmentaja Jukka Jalonen toteaa, että vuosien saatossa on nähty jokaisen ikäluokan olevan erilainen, mutta "ei ole tietenkään hyvä asia", mikäli yhtään suomalaispelaajaa ei NHL:ään ensimmäisellä kierroksella varata.

– Kivahan se olisi, jos olisi ykköskierroksella muutama pelaaja Suomestakin. Ei tämä huipputilanne ole, Jalonen sanoo.

LUE MYÖS: NHL:ssä voidaan olla poikkeuksellisen tilanteen edessä – onko suomalainen pelaajatuotanto kriisissä? Näin vastaa Göran Stubb

Alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajaksi nimitetty, viime kaudella joukkueen apuvalmentajana toiminut Lauri Mikkola ei ole huolissaan.

– Vuodet eivät ole veljiä keskenään pelaajatuotannon kannalta. Suomessa on ollut paljon hyviä vuosia, ja nyt on ollut sellaisia, että ei ole ykköskierroksen pelaajia niin kauheasti ollut. Kakkos- ja kolmoskierroksilla pelaajia on taas ollut vähän enemmän. Kyllä Suomessa paljon hyviä pelaajia on, vaikka ei ihan maailman huippuja vielä tässä vaiheessa, Mikkola ruotii.

Hän muistuttaa, että suomalaisista pelaajista on kehittynyt vuosien varrella maailman huippujakin, vaikka ykköskierroksen varausta ei olisi tullutkaan. Esimerkiksi Sebastian Aho varattiin aikanaan 35:ntenä ja Roope Hintz 49:ntenä, kummatkin toisella kierroksella.

Ensi vuonna voi myös näyttää aavistuksen paremmalta. Kauden aikana ehtii toki tapahtua paljon, mutta etenkin TPS:stä HIFK:hon siirtyneellä puolustaja Aron Kiviharjulla nähdään potentiaalia yhdeksi kärkivarauksista.

Kova vaade

Lauri Mikkola muotoilee tarkoin vastauksensa kysymykseen siitä, millä tolalla suomalainen pelaajakehitys on hänen mielestään kansainvälisen kiekon vaatimuksiin nähden.

– Maailman kärki ja huippu menee tosi kovaa, jos katsoo vaikka kaksikymppisten kisoja. Parhaat yksilöt menevät sieltä suoraan NHL:ään ja moni pelaaja pystyy vaikka pelaamaan miesten MM-kisoissa. 

– Vaadehan on luistelun, kamppailun ja intensiteetin osalta erittäin kova. Kyllä suomalainen pelaaja pystyy myös vastaamaan niihin haasteisiin. Vaikka tänä vuonna ei loppupeleissä arvokisoissa menestystä tullutkaan, ei tarvitse olla huolissaan – mutta totta kai pitää terästää omaa tekemistä ja olla hereillä, että pysytään koko ajan kilpailussa mukana.

"Toivotaan, että se viesti otetaan onkeen"

Jukka Jalosella on käsitys, että suomalaisissa seuroissa on tehty yksilöiden kehittämiseksi kovasti töitä – mutta niitä on jatkossakin tehtävä. Hänen mukaansa ei ole kysymystäkään siitä, etteikö suomalaisessa juniorityössä olisi parantamisen tarvetta.

– On nähty, että joka paikassa tehdään laadukasta työtä junnupuolen osalta. Kyllä meidän pitää sitä parantaa ilman muuta.

Vaikka Suomen maajoukkueet tunnetaan varsinkin tiiviiksi hiotusta joukkuepelaamisesta, Jalonen painottaa, että junioritoiminnassa on oltava kyse nimenomaan yksilökehityksestä.

– Liitostakin menee aina kentälle maajoukkueen päävalmentajan johdolla viesti yksilön kehittämisestä eikä mistään joukkuepelaamisesta. Toivotaan, että se viesti otetaan onkeen.

Jalonen painottaa olleensa viemässä samaa viestiä Liiga-seuroille Leijonien GM:n Jere Lehtisen kanssa.

– Kun olemme vuosia siellä kiertäneet, emme ole joukkuepelaamisesta puhuneet ikinä mitään. Kyllä se viesti on yksilö, sen kehittäminen ja kansainvälisen pelin vaatimukset. Pallohan jää sitten monessa suhteessa seuroille.

Jääkiekkoliiton vastuu

Jalonen ei pysty nostamaan esiin vain yhtä yksittäistä osa-aluetta, jossa suomalaisessa pelaajakehityksessä olisi eniten petrattavaa. Hänen mielestään sitä on kokonaisvaltaisesti kaikessa, joskin hän mainitsee hetken päästä erikseen peli- ja nopeustaitavuuden.

– Peli nopeutuu jatkuvasti. Se lyö kovan haasteen, eikä kehittäminen ole helppoa. On iso teema, miten pelaajat pystyvät kovassa vauhdissa tekemään kiekon kanssa haastavia asioita. 

– Maalin tekeminen, ampuminen ja maalin lähellä toimiminen ovat olleet isona teemana ja painopistealueena jo pitkän aikaa. Työsarkaa edelleen riittää.

Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan tehtävää jakava Jalonen näkee petrattavaa myös liitolla.

– Sarjojen vaatimustasoa voidaan parantaa ja nostaa. Se on yksi juttu, mikä on liiton vastuulla, eikä se ole minun mielestäni täysin tuubiin mennyt. Pelaamisen vaatimus ympäri vuoden vaikuttaa siihen, miten pelaaja kehittyy.

SM-liigan ollessa suljettuna Jääkiekkoliiton alainen Mestis päästettiin monien arvioiden mukaan vuosien saatossa näivettymään – olkoonkin että Liigaan hamuavat Kiekko-Espoo ja miesten edustustasolle palaava Helsingin Jokerit sähköistävät Suomen toiseksi korkeinta sarjaporrasta. Nuorten pääsarjat eivät ole puolestaan olleet takavuosien terässä ja laatuyksilöitä parhaiten kehittäviä. Esimerkiksi parinkymmenen joukkueen mammuttimaiseen U20 SM-sarjaan mahtuu kosolti heikkotasoisia otteluita, joissa vaade on huipuille heppoinen.

"Arkinen työ johtaa aikanaan hyviin tuloksiin, jos vain haluaa tehdä töitä"

Mikkolan tapaan Jalonenkin kuitenkin muistuttaa, ettei nuorten pelaajien kohtaloita sinetöidä vielä NHL:n varaustilaisuudessa.

– Jos nyt ei esimerkiksi draftata, se ei tarkoita, etteikö voisi tulla ihan huippupelaajaa. Tai jos draftataan, se ei tarkoita, että tulee.

Toki kärkivarauksissa nähdään yleisesti korkeaa potentiaalia ja NHL-seurat yleisesti antavat ykköskierroksen varauksille herkemmin mahdollisuuksia.

– Näytöt kuitenkin aikanaan näyttävät, mihin eväät riittävät. Aika paljon on tullut puskista pelaajia.

Jalonen puhuu niin sanotuista myöhäisherännäisistä suomalaispelaajista, jotka ovat voineet jäädä NHL-draftissa ensimmäisten kierrosten ulkopuolelle mutta ponnistaa sitten korkealle. Leijonat-luotsi kehottaa pitämään pään kylmänä samalla tavoin kuin jos pelaaja jäisi varaamatta ensimmäiselle Pohjola-leirille, jonne kutsutaan parhaiksi katsotut juniorit.

– Arkinen työ johtaa aikanaan hyviin tuloksiin, jos vain haluaa tehdä töitä.