Presidentti Sauli Niinistö avasi Ylen Ykkösaamun haastattelussa tulevaa soittoaan Venäjän johtajalle Vladimir Putinille.
Niinistö on kertonut, että hän aikoo pian soittaa Putinille kertoakseen Suomen muuttuneesta Nato-kannasta, mutta ei ottanut kantaa tarkkaan soiton aikatauluun. Hän sanoi, että haluaa todeta tilanteen suoraan.
– Haluan oikeastaan suoraan tavallaan kasvoista kasvoihin todeta, että tilanne on tämä. Me olemme maksimoineet turvallisuuttamme – kuten hänelle kymmenen vuotta sitten jo kerroin. Nyt kun tilanne on vaihtunut, te aiheutitte muutoksen, me jälleen maksimoimme turvallisuutemme.
Niinistö sanoi haluavansa myös sanoa Putinille, että turvallisuus ei ole nollasummapeli. Jos Suomen turvallisuus lisääntyy, niin se ei ole Venäjältä pois.
– Jotenkin vierastan kovasti sitä, että me nyt ikään kuin vaan täydessä hiljaisuudessa katoamme sinne Naton helmojen suojaan, hän sanoi.
– On syytä käydä avoin suora keskustelu. Ja ehkä hän myös avaa näitä tiedottajansa lausumia, viittasi Niinistö Dmitri Peskovin aiempiin puheisiin Venäjän vastatoimista
Kremlin tiedottaja Peskov sanoi aiemmin, että Suomen liittyminen Natoon olisi ehdoton uhka Venäjälle, ja että Venäjä tulee tekemään samantasoisia vastatoimia, jos Nato vahvistaa itärajaansa.
Peskov sanoi myös Venäjän reaktioiden riippuvan siitä, miten Naton laajentuminen tapahtuu ja millaista sotilaskalustoa Venäjän rajojen lähelle tuodaan.
Lue myös: Kreml älähti: Suomen liittyminen Natoon ehdottomasti uhka Venäjälle – "Syy samantasoiseen vastareaktioon"
Aggressiiviseen rajanylitykseen varauduttava
Niinistön haastattelussa nousi jälleen kerran esille myös se, että Suomen pitää varautua erilaisiin hybridiuhkiin. Yksi tällaisista uhkista on se, että Suomen rajalle organisoitaisiin turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvia.
– Jos päädytään jotenkin tällaiseen kiusantekomielessä tai pahalla mielellä organisoituun maahantuloon, niin siihen näyttää kyllä sisältyneen myös väkivaltaa, väkisin tulemista. Se on se vaikein puoli tästä asiasta, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan reagointimalleja tällaiseen löytyy Kreikan ja Puolan aiemmista tilanteista. Hän viittasi myös näiden maiden reaktioiden kohdalla käytyyn keskusteluun "oikeusperiaatekysymyksistä".
Niinistö sanoi, että noista keskusteluista ei ole enää paljoa jäljellä, vaikka maiden toimintaa asiassa arvosteltiin.
– En ole havainnut EU:n yleistuomiota.
Niinistö ei täysin suoraan vastannut siihen, voisiko Suomi olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia, jos rajalta pyrittäisiin tulemaan yli väkivaltaisesti tai aggressiivisesti.
– Ainakin meidän pitää kyllä osata suojautua väkivaltaista tulemista vastaan, hän sanoi.