Presidentti Tarja Halonen kommentoi Putinin käytöstä MTV:lle: "Aika erilaiselta vaikuttaa kuin se mies, joka rakasti olla ihmisten ympäröimänä”

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli tänään kuluneeksi tasan viikko. Presidentti Tarja Halonen kertoo olleensa järkyttynyt kuullessaan hyökkäyksestä.

– Vaikka uutiset olivat olleet jo ennestään pahaenteisiä, ajattelin, kuten varmasti kaikki muutkin, että ei voi olla totta. 

Halonen kertoo uskoneensa loppuun asti diplomatian voittavan.

– Uskoin, että uhkauksilla mennään, mutta että lopulta järki voittaa.

Pettyikö Putin länsimaihin?

Halonen on sanonut lehtihaastattelussa aiemmin, että 2000-luvun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi vielä Eurooppaan ja saada arvostusta länsimaisten kollegoiden piirissä. 

Tuolloin olisi Halosen mukaan ollut tilaisuus Venäjän laajemmallekin demokratiakehitykselle.

– Näytti siltä, että Putin halusi tulla kansainvälisesti tunnetuksi johtajaksi ja Venäjän uuteen suuruuden aikaan. Voi olla, että hän sitten pettyi (länteen), en tiedä, en ole keskustelut hänen kanssaan. Minä en ole ollut Putinin kanssa tekemisissä lähes 10 vuoteen.

Halonen valittiin presidentiksi samoihin aikoihin kuin Putin, ja he loivat häneen hyvät yhteydet. Suomen Kuvalehden haastattelussa 2011 Halonen totesi jopa, että heitä voi sanoa ystäviksi.

Nyt Halonen hieman perääntyy sanoissaan.

– Jos toimittaja kysyy, onko kyseinen henkilö ystävä, olisi ollut paras vastaamatta yhtään mitään, mutta vastasin, että kai niin voi sanoa. Luulen, että samoihin aikoihin Angela Merkel ja monet muut koitimme luoda sellaista pohjaa, jolle olisi voinut rakentaa pidempiaikaista yhteistyötä.

Yhteistyön luomisessa onnistuttiin Halosen mukaan vielä tuolloin, mutta ei pitkäaikaisesti.

Halonen kertoo, että vaikka Putin on henkilönä nyt sama, teot ovat muuttuneet. 

– Myös tiedot siitä, miten hän on eristäytynyt Venäjällä – kyllä kai siinä on pandemiakin voinut vaikuttaa – aika erilaiselta vaikuttavat kuin se mies, joka rakasti olla ihmisten ympäröimänä. 

Lue myös: Venäjä-asiantuntija Hanna Smith Putinin rähjäämisestä: "Hänen käytöksensä on muuttunut" – näin Suomen on toimittava nykyisessä tilanteessa

”Suomi on hyvin hereillä”

Halonen sanoo tukevansa lämpimästi valtionjohtoa nykyisessä tilanteessa.

– Minusta Suomi on hyvin hereillä ja suomalaiset valtionjohtajat ovat maailmalla arvostettuja. Minusta tämänpäiväiset uutiset siitä, että presidentti Sauli Niinistö lähtee tapaamaan presidentti Joe Bidenia, on hyvä osoitus siitä. 

Lue myös: Mistä presidentit Niinistö ja Biden puhuvat huomenna suljettujen ovien takana? Asiantuntijoilta mielenkiintoiset arviot

Luottamusta ei rakenneta uudestaan nopeasti

Venäläinen Putin-kriitikko Mihail Hodorkovski sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa Ukrainan taistelevan koko Euroopan turvallisuuden puolesta. Halonen on asiassa samoilla linjoilla. 

– Olemme pyrkineet rakentamaan Eurooppaan jonkinlaisen luottamuksen varassa olevaa suhteellisen avointa järjestelmää. Jos tästä meitä koitetaan saada luopumaan, niin kuin Putin hyökkäyksellään yrittää, syntyy luottamuspula ja kauhun tasapaino. Kesti todella kauan toisen maailmansodan jälkeen rakentaa luottavaisempi ilmapiiri. Tässä on koko eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä tässä mielessä kyseessä.

– Ironista on, että venäläiset ovat puhuneet aiemmin uudesta eurooppalaisesta turvajärjestelmästä, mutta eivät hekään kai tätä tarkoittaneet, Halonen toteaa.

Lue myös: Mitä Mihail Hodorkovski oikein sanoi? Kenraalimajuri Pekka Toveri kävi MTV:n haastattelun kovat väitteet läpi kohta kohdalta

Olisiko Suomen pitänyt liittyä Natoon?

Baltian maat liittyivät puolustusliitto Natoon vuonna 2004, mutta Suomi jättäytyi sen ulkopuolelle. Näkikö Viro Venäjän todelliset kasvot Suomea paremmin?

– Minusta Viron kohtalo on sellainen, että heillä on ihan aiheesta asiaan erilainen näkökulma kuin meillä. Meillä oli takana hävittyjä sotia, mutta meillä oli tietty käsitys omasta itsenäisestä puolustuskyvystä ja siihen liittyvästä kumppanuuksista, muun muassa Naton kanssa. 

– Baltian maat ovat pieniä, eikä niillä koskaan ole ollut mahdollisuutta omaan itsenäiseen puolustusrakennelmaan. Minusta oli ihan ymmärrettävää, että he hakivat Nato-jäsenyyttä saman tien. Siinä olosuhteessa, niissä kehyksissä, se oli meidän kohdaltamme ihan ymmärrettävä vastaus, mutta tämä ei ole ihan joko tai -kysymys. Suomi ja Ruotsi ovat niin lähellä Naton rakennelmia kuin vain voi olla.

Halonen kiittelee asiassa nykyistä valtionjohtoa.

– Se osoittaa hyvää harkintaa ja hereillä oloa. 

Halonen ei myönnä sitä, että Suomi olisi ollut liian sinisilmäinen Venäjän suhteen.

– En tiedä sinisilmäisyydestä, mutta kaikkea on katsottava aikaperspektiivin mukaan. 

Omaa nykyistä Nato-kantaansa Halonen ei paljasta. 

Maamiinoihin ei ole paluuta

Viime päivinä on keskusteltu myös siitä, pitäisikö Suomen irtautua maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Eduskunta päätti vuonna 2011, että Suomi liittyy maamiinat kieltävään sopimukseen. Halonen oli vahvasti ajamassa Suomea sopimukseen mukaan.

Halosen mukaan sopimuksesta ei ole syytä vieläkään irtautua.

– Olen sitä mieltä, että sopimus on tehty yhtä lailla täällä kuin muuallakin vakavia tilanteita varten. Meillä on moderni aseteknologia, joka voi korvata sitä. Mutta katsotaan nyt, miten se menee eteenpäin.

Halonen korostaa vielä sitä, että Suomi ei ole ”ilman miinoja” vaan vain Ottawan sopimuksen kieltämiä miinoja.

– Meillä on kaikkea muuta, joka on tullut tilalle. 

Ukrainaa on autettava

Suomi teki maanantaina historiallisen päätöksen aseiden viennistä Ukrainaan. Aiemmin aseita ei ole viety sotaa käyvään maahan. 

– Tällaisia tilanteita ei toivoisi tulevan, mutta Euroopan unionin puitteissa ovat katsoneet tämän tarpeelliseksi, Halonen kommentoi.

Halonen muistuttaa myös muista keinoista auttaa Ukrainaa. 

– Nyt vain auttamaan. Ukraina kokee varmasti kaikkein parhaana sen, että autamme siinä missä voimme.

Tarja Halonen oli presidenttinä vuosina 2000–2012.

Lue myös: Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa ei ole mitään kyseenalaista, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori