Venäjän toiminta, Ukrainan kriisi ja Suomen turvallisuus nousivat odotetusti päärooliin tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa.
Presidentin mukaan armeija tarvitsee lisää määrärahoja. Suomi on tehnyt oikean ratkaisun, kun se on säilyttänyt riittävän puolustuskyvyn. Myös sotilaallinen konflikti on pidetty yhtenä uhkakuvana kylmän sodan jälkeen.
– Haasteena on kuitenkin uskottavan puolustuksen turvaaminen vastaamaan muuttunutta tilannetta ja yllättäviäkin uhkakuvia. Ilman tuntuvia lisäpanostuksia se ei ole mahdollista.
Niinistö mukaan kasvanut jännite heijastuu Suomen lähialueille, mutta tilanne ei uhkaa Suomea. Presidentti pitää selvänä, että keskusteluyhteys Venäjään säilytetään tiiviinä kriisistä huolimatta.
– Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä.
Niinistö korostaa, että Suomen linja Ukrainan tapahtumissa on ollut selkeän johdonmukainen. Suomi on tuominnut Venäjän toiminnan Krimillä ja Itä-Ukrainassa sekä yhdessä EU:n kanssa että myös omissa yhteydenpidoissa Venäjään.
– Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sellainen toiminta tuo mukanaan vain vaaraa ja jännitteitä kaikkialle. Jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos.
EU-jäsenyys on Niinistön mielestä tärkeä turvallisuusratkaisu Suomelle, vaikka siitä ei olisikaan puolustustusratkaisuksi.
– On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan.
Niinistö nosti esiin myös Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön sekä Nato-kumppanuuden.
– Olemme vieneet Nato-kumppanuutemme uudelle tasolle ja jatkamme tätä työtä. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme.