Suomalaisyritykset ovat tehneet miljoonatappioita vetäytyessään Venäjältä.
Monet suomalaisyritykset ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjältä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Lue myös: Kymmenet suomalaisyritykset vetäytyneet Venäjältä, nyt pelätään vastapakotteita: "Luultavasti kohdistuvat raskaasti"
Arviolta 70 prosenttia Venäjällä toimineista suomalaisyrityksistä on nyt vetäytynyt tai on pitkällä vetäytymisprosessissaan, sanoo suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen MTV Uutisille.
– Suurin osa yrityksistä on tehnyt päätöksen vetäytyä. Joillakin yrityksillä prosessi ottaa aikaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) arvion mukaan ennen Ukrainan sotaa Venäjällä toimi yli 500 suomalaisyritystä.
Rekolaisen mukaan noin 180 suomalaisyrityksellä oli tytäryhtiö Venäjällä.
– Voi olla, että jotkin pienemmät, yrittäjävetoiset yritykset edelleen jatkavat supistettua liiketoimintaansa Venäjällä.
Venäjältä vetäytyville suomalaisyrityksille suurimpia haasteita ovat aiheuttaneet sopivan ostajaehdokkaan löytäminen.
Moni yritys on vetäytynyt Venäjältä myymällä liiketoimintansa esimerkiksi paikallisille toimijoille.
– Haasteena on ollut muun muun muassa sopiva ostaja, jonka lonkerot eivät ulotu pakotteiden alla oleviin tahohin. Kauppahinta on voinut jäädä alhaiseksi, koska ostajatkin ovat ymmärtäneet, että nyt on ostajan markkinat. Monia kauppoja on tehty paineen alla, Rekolainen sanoo.
Venäläiset työntekijät suhtautuivat ymmärtäväisesti
Sähkönjakelun komponentteja valmistava Ensto päätti kesäkuussa vetäytyä Venäjältä. Enstolla oli Venäjällä noin 60 työntekijää.
Yhtiö päätti myydä Venäjän liiketoimintonsa Venäjän Enston toimivalle johdolle.
– Halusimme olla mukana tuomitsemassa Venäjän hyökkäyksen. Etsimme ratkaisuja, jotka olivat myös paikallisen johdon kannalta kestäviä, sanoo toimitusjohtaja Hannu Keinänen.
Yhtiö myytin ilman tuotteita ja oikeutta käyttää tuotemerkkiä.
– Kovin alhaiseen hintaan yhtiö myytiin pois. Käytännössä vuosien aikana sijoitettu pääoma muuntoeroineen alaskirjattiin. Puhutaan yli viidestä miljoonasta eurosta.
Keinäsen mukaan venäläiset työntekijät ja paikallinen johto suhtautuivat tilanteeseen ymmärtäväisesti.
– Yhtiön johto näki sodan järjettömyyden samalla tavalla. Siellä suhtauduttiin ymmärtäväisesti. Tietysti tunnelmat olivat haikeat, sillä töitä on tehty yhdessä kymmeniä vuosia ja yllättäen tilanne eskaloitui. Ei tähän kuitenkaan paljon muita ratkaisuja ollut.
Myös Rekolainen sanoo, että suomalaisyritykset ovat tehneet miljoonatappioita vetäytyessään Venäjältä.
Korvaavia markkinoita Venäjältä vetäytyneille suomalaisyrityksille on löytynyt ja on löytymässä muun muassa Ruotsista, Saksasta ja Keski-Aasian venäjänkielisiltä alueilta.
– Kyllä jäljellä oleva Venäjän-kauppa menee minimiin. Pienimuotoista kauppaa saattaa jäädä jäljelle, Rekolainen ennakoi tulevaisuuden näkymiä.
– Nyt ollaan pysyvästi pois Venäjältä. Tähän on sopeuduttava. Haetaan kasvu läntisiltä markkinoilta ja Euroopasta. Kova usko on myös Yhdysvaltain markkinoihin, Keinänen sanoo.