Suomalaisyritysten menetykset Venäjällä jatkuvat vielä Fortumin miljardien jälkeen – on lähinnä yksi keino lähteä itänaapurista

Fortumin yli kahden miljardin alaskirjaus kertoo karua kieltä siitä, kuinka huonoja vaihtoehtoja maassa toimivilla länsimaalaisilla yrityksillä on.

Toimintaa Venäjällä ei pidetä hyväksyttävänä, mutta lähtö Venäjältä nopeasti on vaikeata.

– Suomalaiset yritykset joutuvat arvioimaan Venäjällä olevan liiketoimintansa ja omaisuuksiensa arvoa uudestaan, kun Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Voi olla, että yrityksille jää merkittäviä saamisia tytäryhtiöihinsä tai asiakkaille, koska maksuliikenteessä on vaikeuksia, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.

Halvalla lähtee

Toistaiseksi yrityksillä on vain yksi toimiva keino lähteä nopeasti maasta, mutta se tuottaa helposti suuria taloudellisia tappioita. Lähes pakottavissa tilanteissa myyntihinta laskee halvaksi.

– Nyt näyttää siltä, että Venäjältä poistuville yrityksille huomiota herättämättömin tapa on myydä omaisuus ja turvata siten toimintojen jatkuminen ja työpaikkojen säilyminen. Näissä myyntitilanteissa ei voida odottaa, että niistä saadaan täyttä, käypää arvoa omaisuudesta, Rekolainen sanoo.

Yritykset kertovat todennäköisesti myöhemmin vielä uusista menetyksistä Venäjällä.

– Kyllä niitä tullaan näkemään lisää. Sotatilannetta on kestänyt nyt reilu kaksi kuukautta. Tilanne voi mennä vaikeampaan suuntaan.

Jatkossa ulkomaalaisten yritysten tilanne Venäjällä voi vaikeutua entisestään esimerkiksi lakimuutosten myötä.

– Yritysten tilannetta vaikeuttavia lakialoitteita on Venäjän duumassa vireillä. On tulossa lakialoite, joka asettaa Venäjältä poistuvalle yritykselle ulkoisen hallinnon eli käytännössä yritys kansallistettaisiin. Myös länsipakotteiden noudattaminen aiotaan kriminalisoida, Rekolainen selvittää.

Miljoonien alaskirjauksia ja omaisuuden myyntiä

Aiemmin esimerkiksi Wärtsilä on tehnyt 200 miljoonan euron alaskrjauksen Venäjällä ja rakennusyhtiö YIT 152 miljoonan euron alaskirjauksen. Nostolaitevalmistaja Konecranes on kertonut 47 miljoonan euron alaskirjauksesta.

Monen Venäjällä toimineen suomalaisyrityksen menetykset selviävät vasta myöhemmin. Esimerkiksi Valio on myynyt omistuksensa Venäjällä venäläiselle Velkom Groupille. Käypää hintaa Valio tuskin on saanut.

Myös Huhtamäki suunnittelee omaisuutensa myyntiä Venäjällä.

SOK ei ole vielä kertonut, minkälainen tappio 16 Prisman ja kolmen Sokos-hotellin lopettamisesta tulee.

Joillekin yrityksille Venäjä on ollut merkittävä vientikohde, mikä heikentää tällaisten yritysten näkymiä. Esimerkiksi metsätyökoneita valmistava Ponsse ennakoi liikevoittonsa pienenevän tänä vuonna viime vuoteen verrattuna.

Metsäyhtiöt ovat puolestaan lopettaneet puukauppaa ja panneet toimintojaan Venäjällä vähintään tauolle.

Esimerkiksi Metsä Group nostaa haasteeksi sen, jos maakaasun tuonti Venäjältä loppuu. Korvaavat energiamuodot lisäävät jonkin verran kustannuksia. Useat teollisuusyritykset käyttävät maakaasua ja Suomi on hankkimassa nesteytetyn maakaasuun eli lng:n varastolaivaa yhdessä Viron kanssa korvaamaan todennäköistä kaasupulaa.

Myös Fortum myy?

Fortumia seuraava Danske Bankin analyytikko Antti Koskivuori pohtii, että myös Fortum saattaa tehdä strategisen valinnan omaisuutensa myymisestä Venäjällä.

– Luulen, että seuraavat Fortumin strategiset muutokset liittyvät omistuksiin Venäjällä. Uniper (Fortumin suureksi osaksi omistama saksalainen energiayhtiö) on jo todennut ja tiedottanut, että he valmistelevat venäläisen tytäryhtiönsä myyntiä. Uskon, että vastaavanlaisia strategisia liikkeitä mietitään myös Fortumin suorien omistusten osalta. Aika näyttää, mihin tämä johtaa, Koskivuori pohtii.

Miljardiluokan alaskirjaus ei itsessään ole vakava paikka Fortumille, mutta Venäjän omistukset aiheuttavat yhtiölle nyt runsaasti päänvaivaa.

– Alaskirjaus ei itsessään ole merkittävä taloudellinen isku, mutta ne syyt, jotka ovat alaskirjaukseen johtaneet, tuovat taloudellisia ja strategisia haasteita Fortumille. Yhtiön liiketoimista suhteellisen suuri osuus on kuitenkin Venäjällä tai välillisesti venäläistä, Koskivuori toteaa.

Vanhojen ratkaisujen arvioiminen nyt on jälkiviisautta, mutta Venäjälle investoiminen ei osoittautunut Fortumille hyväksi ratkaisuksi.

– Jälkiviisaana voisi todeta, että nyt kun Venäjän osalta pahimmat riskit ovat realisoituneet niin liian paljon on 15 vuoden aikana investoitu Venäjälle. Etenkin jos ajatellaan, että näille investoinneille ajateltu tuottopotentiaali ei ole missään vaiheessa realisoitunut. Mutta täytyy muistaa, että päätökset on tehty varsin erilaisessa ympäristössä, Koskivuori miettii.